Teksti: Olli Tammilehto

Tavalliselle mikroskoopillekin liian pieni koronavirus on aiheuttanut suurtakin suuremman mullistuksen maailmassa. Ihmisten suojelemiseksi on voitu sulkea rajoja ja määrätä karanteeneja, matkustuskieltoja sekä muita voimakkaita toimenpiteitä. Ne ovat aiheuttaneet pahoja lovia aikaisemmin pyhänä pidetyssä kolmiyhteydessä, tuotannossa, maailmankaupassa ja talouskasvussa. Onko nyt vihdoin koittanut ympäristöliikkeen kauan unelmoima aika, jolloin ihmishenkiä pidetään tärkeämpinä kuin taloudellista menestystä?

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan koronavirustartuntoja oli huhtikuun loppupuolella noin 2,4 miljoonaa ja siihen oli kuollut noin 165 000 ihmistä. Kuolleisuusprosentti testatuista olisi siis 6,9. Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen mikrobiologian laitoksen ylilääkärin Tytti Vuorisen mukaan kuolleisuus olisi todellisuudessa selvästi alhaisempi, koska oireettomia tai vähäoireisia on todennäköisesti paljon. Infektoituneiden kokonaismäärä selviää vasta paljon myöhemmin, kun aletaan tutkia koronaviruksen vasta-aineiden esiintymistä laajassa väestöjoukossa. Tällä hetkellä arviot infektiokuolleisuudesta teollisuusmaiden väestörakenteilla asettuvat enimmäkseen 0,1 ja yhden prosentin välille.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että tavallinen kausi-influenssakin on tappava lukuisille vanhuksille ja ennestään sairaille: Turun yliopiston virologian professorin Ilkka Julkusen mukaan siihen menehtyy vuosittain noin 650 000 ihmistä. Keuhkokuume, joka on koronaviruspotilaiden yleisin kuolinsyy, niittää maailmassa 4 miljoonaa ihmistä joka vuosi.

Näistä luvuista huolimatta koronavirusepidemia on Julkusen mukaan vakava: viruksen käyttäytymistä ei vielä tarkoin tiedetä, maailmanlaajuinen epidemia on todennäköisesti vasta alussa ja viruksen aiheuttama keuhkokuume on pahempi ja tuskallisempi kuin influenssan seurauksena syntyvä.

On hyvä, että koronaviruksen aiheuttamiin sairauksiin ja niiden uhkiin on reagoitu tehokkailla toimilla välittämättä niiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Kaikenlaisia kokoontumisia kielletään ja tapahtumia perutaan. Niin pitkälle ei sentään mennä, että sotaharjoitukset peruttaisiin. Naton ”Defender-Europe 20” jatkuu – tosin koronan takia supistetulla vahvuudella. Jopa Italian epidemian keskellä Nato harjoittelee – tällä kertaa sukellusvene- ja elektronista sotaa.

Valitettavasti ainakin toistaiseksi on maailmanlaajuisia epidemioita, joiden tappotyön annetaan jatkua, koska sen pysäyttäminen olisi vahingollista taloudelle. Esimerkiksi yksi niistä tappaa joka vuosi suoraan yli miljoona ihmistä ja välillisesti useita miljoonia lisää. Kyse on liikenne-epidemiasta. Maailman terveysjärjestön mukaan tieliikenneonnettomuudet tappavat joka vuosi 1,35 miljoonaa ihmistä ja vammauttavat noin 50 miljoonaa. Nämä pääasiassa autojen ja moottoripyörien aiheuttamat onnettomuuden ovat kahdeksanneksi yleisin kuolinsyy. Epidemiaa ei olla hillitsemässä. Päinvastoin sen jatkumista edistetään aktiivisesti: vuonna 2019 myytiin 64 miljoonaa uutta henkilöautoa ja tänä vuonna arvioidaan myytävän suunnitelleen sama määrä.

Autot yhdessä tehtaiden, voimalaitosten ja lämpöenergian tuotannon kanssa ovat aiheuttamassa myös toisen vakavan epidemian: ilman saastumisen. Vastikään vertaisarvioidussa tiedelehdessä ilmestyneen tutkimuksen mukaan ilmansaasteet tappavat vuodessa noin 8,8 miljoonaa ihmistä sydän-, verenkierto-, hengityselin- ja muihin sairauksin.

Arvovaltaisessa lääketieteen kausijulkaisussa Lancetissa ilmestyi pari vuotta sitten 47 tutkijan arvio kaikkien saasteiden aiheuttamista kuolonuhreista. Sen mukaan hyvin tutkittujen saasteiden leviämisen seurauksena kuolee joka vuosi 9 miljoonaa ihmistä. Kuitenkin on runsaasti erilaisia ympäristöön leviäviä aineita, joilla selvästikin on negatiivisia terveysvaikutuksia, mutta joiden osuutta kuolemantuottamuksessa ei voida tarkoin määritellä. Lisäksi on uusia kemikaaleja ja muita saasteita, joiden vaikutuksia ei ole ehditty tai välitetty tutkia. Näin ollen on varmaa, että saasteiden takia menetetään paljon enemmän kuin 9 miljoonaa ihmistä.

Nämä miljoonat kuolemantapaukset ovat seurausta siitä, että me kaikki altistumme päivittäin lukuisille vahingollisille aineille. Tätä pidetään kuitenkin normaalina toisin kuin sitä, että osa ihmisistä altistuu koronavirukselle. Eikö tässä ole jonkinlainen ristiriita? Vuorisen mukaan infektiotaudit ovat erilaisia kuin myrkyille altistumiset, koska ne leviävät nopeasti ihmisestä toiseen. Hän myöntää kuitenkin, että myrkytkin leviävät ihmisten toiminnan vaikutuksesta. Ainakin liikenneonnettomuuksia WHO ja monet tutkijat kutsuvat epidemiaksi eli kulkutaudiksi.

Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen dosentin Laura Kakkolan mukaan myrkkyjä tutkittaessa ”hankaluutena on osoittaa syy-seuraussuhde, kun taas infektiotaudeissa se on niin sanotusti helppoa. Myrkkyjen kohdalla on vaikea löytää syy-yhteys senkin takia, että altistumme niin monelle kemikaalille koko ajan.” Sitä paitsi esimerkiksi syöpä ”aiheutuu monista eri asioista”.

Mutta eikö viruksen kohdallakin aiheuttavia tekijöitä ole monta, koska kaikki eivät saa tautia, vaikka kantavat virusta? Kakkola myöntää, että tietyssä mielessä virustauditkin ovat multifaktoriaalisia eli monitekijäisiä. Joka tapauksessa ”infektiotaudeissa on helpompi sanoa tämä aiheuttaa tämän.” Tästä syystä myrkyt eivät ole samalla tavoin esillä.

Ilmastonmuutos sen sijaan on ollut esillä mediassa jo 30 vuotta – ajoittain kovastikin. Tästä huolimatta kasvihuonekaasupäästöt ovat vain kasvaneet, vaikka ilmastonmuutosta merkittävästi hillitsevien toimien puuttuminen vaarantaa ratkaisevasti suuremman ihmisjoukon elämän kuin koronavirus pahimmassakaan tapauksessa. Jollei toimiin ryhdytä, on todennäköistä, että vuosisatamme lopulla maapallo on neljä astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Kuumuus, kuivuus, äärimmäiset sääilmiöt ja merenpinnan nousu heikentävät ruoantuotantomahdollisuuksia laajoilla alueilla.

Johan Rockström on arvovaltaisen Potsdamin ilmastotutkimusinstituutin johtaja. Hänen mukaansa on vaikea nähdä, että tällaisessa maailmassa ravintoa riittäisi edes neljälle miljardille ihmiselle. Vielä synkempiä näkemyksiä ovat esittäneet maailman johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluvat Hans Joachim Schellnhuber ja Kevin Anderson. Heidän mukaansa neljä astetta lämpimämpi maapallo elättäisi vain miljardi ihmistä.

Koronavirusepidemian hidastustoimet osoittavat, että joskus jotkut asiat voivat olla tärkeämpiä kuin talous. Se antaa toivoa ympäristö- ja ilmastokriisin keskellä. Itse asiassa epidemian ainoita hyviä seurauksia on se, että laajoilla alueilla sekä ilmansaasteet että kasvihuonekaasupäästöt ovat selvästi alentuneet. Sekä Euroopan avaruusjärjestön ESA:n että NASA:n satelliitit ovat havainneet typpioksidi- ja hiilidioksidipäästöjen laskeneet jyrkästi Kiinassa ja Italiassa.

Kirjoittaja on vapaa tutkija, tietokirjailija ja aktivisti.