Maapallon pohjoispuoli pääsee kevätpäiväntasauksena valon määrässä etelää voitolle. Tarkalleen tuo hetki on huomenna sunnuntaina 20.3. kello 06:30. Silloin Maa on saapunut kiertoradallaan kohtaan, jossa Aurinko paistaa aivan sivusta, molemmille navoille yhtä aikaa. Päivä ja yö ovat suunnilleen saman pituisia koko maapallolla. Tämän jälkeen etelänapa jää vaille aurinkoa ja pohjoisnavalla on alkanut puolen vuoden pituinen päiväjakso.

Myös meillä Suomessa pohjoiset paikkakunnat voittavat tästä lähtien etelän päivän pituudessa. Yö lyhenee maaliskuussa nopeasti, ja valon määrän lisääntyminen näkyy joka päivä. Pohjoisessa mennään kohti yöttömiä öitä.

Tänä vuonna kevätpäiväntasaus sijoittuu esimerkiksi Yhdysvalloissa yöhön mutta Suomessa aamuun, jolloin Aurinko on jo noussut suurimmassa osassa maata aivan läntisintä osaa lukuun ottamatta. Päivän pituus mitataan yleensä Auringon yläreunasta (ei keskikohdasta), ja valon taittuminen nostaa Auringon näkymään hiukan korkeammalla kuin se on. Siksi päivä on Suomessa jo ylittänyt 12 tunnin pituuden; etelässä noin 15 ja pohjoisimmassa Suomessa yli 20 minuutilla eli almanakassa pohjoinen pääsee edelle jo tasausta ennen.

Jos katsotaan minuuttien tarkkuudella, hetket, joina päivä ja yö ovat saman pituisia maapallolla, sijoittuvat leveysasteiden mukaan eri päiviin, ja päiväntasaajalla päivä on aina hiukan yötä pidempi.

Täältä Suomesta katsoen tärkeintä on, että valo voittaa. Pohjoisen pallonpuoliskon valoetu on päivä päivältä yhä selvempi, kevät vie kohti kesää.

 

aurinkokevätpäiväntasausvalo