Stansvikin kyläyhdistys ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys lähettivät ELY-keskukselle lokakuun alussa hallintopakkohakemuksen, jossa he vaativat, että ELY-keskus asettaa katusuunnitelmien toteutuksia toimenpidekieltoon.

Hallintopakkohakemuksessa vedotaan vesilakiin, metsälakiin, luonnonsuojelulakiin sekä EU:n luontodirektiiviin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Varatuomari Anne Nikula lähetti poliisille tutkintapyynnön mahdollisesta luonnonsuojelurikoksesta myöhemmin lokakuussa.

Kaksi päivää myöhemmin metsäaktivisti Riina Nykänen sai kaivinkoneen poistumaan Koirasaarentien ja Stansvikintien kulmassa olevasta metsänreunasta rikosilmoituksesta kerrottuaan. Seuraavana päivänä Helsingin kaupungin sopimusurakoitsija kuitenkin tuli paikalle metsäkoneen kanssa.

Nykänen ja kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Maija Wilskman keskustelivat pitkään poliisin kanssa. Neuvotteluiden avulla hakkuiden alku hidastui noin kolmella tunnilla, mutta sitten poliisi antoi poistumiskäskyn paikalla olleille mielenosoittajille, ja metsäkone aloitti työt.

Poliisit turvasivat hakkuut vanhassa luonnonmetsässä kahden päivän ajan. Metsäkone jyräsi vesilailla suojellun noron yli. Noron lähiympäristöstä kaadettiin puustoa, kuten silmälläpidettävää tervaleppälehtoa.

Mielenosoittajat aloittivat pakon edessä suoran toiminnan: he kävelivät poliisien suullisesti rajaaman hakkuualueen sisälle, kiipesivät puihin ja metsäkoneen päälle. Poliisit katsoivat vierestä, kun turvaetäisyyksiä rikottiin.

Noron alueelle tuli toimenpidekielto 2. marraskuuta, eivätkä hakkuut ole toistaiseksi jatkuneet muuallakaan Stansvikin alueella. Stansvikiin liittyvät kiistanalaiset asiat ovat rikospoliisin ja valtakunnansyyttäjän tutkittavina. Kaupungille virka-apua antaneiden poliisien toimia tutkittiin myös, mutta valtakunnansyyttäjänviraston mukaan poliiseja ei ole syytä epäillä rikoksesta.

Stansvikiin liittyvät kiistanalaiset asiat ovat rikospoliisin ja valtakunnansyyttäjän tutkittavina.

Marraskuun alussa poliisin tekninen tutkinta saapui paikalle dokumentoimaan noron aluetta dronella. Samaan aikaan kaksi kaupungin työntekijää merkkasivat kartalle vielä puuttuvaa noroa. Noron luona on tehty myös maanmittaustöitä.

Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskosken mukaan noron tarkan sijainnin ja valuma-alueen määritys kestää vielä joitakin viikkoja.
Lehmuskoski kertoo, ettei kaupungilla ole ollut tietoa norosta, minkä vuoksi sitä ei ole osattu ottaa huomioon kaavoituksessa. Lehmuskoski myös kommentoi, että Stansvikin kyläyhdistys tai muu taho ei ole maaliskuussa tai kesäkuussa 2023 hyväksyttyjen Stansvikin alueen katusuunnitelmien vuorovaikutuksessa tuonut esiin noroesiintymää.

”Kyläyhdistyksen tehtävänä ei ole hankkia kaavoitusta varten lain edellyttämää riittävää selvitystä luontoarvoista, tai tehdä kaavan ympäristövaikutusten arviointia. Se tehtävä on Helsingin kaupungilla kaavoittajana”, Wilskman toteaa.

Kaupungin omien luontoselvityksien puutteellisuudesta vakuuttunut kyläyhdistys on käyttänyt jo kaksikymmentä vuotta vaikuttamisyrityksiin ja valituksiin ja teettänyt tuhansilla euroilla luontoselvityksiä. Kyläyhdistys teetti vuonna 2015 ympäristöpalveluyritys Faunatica Oy:llä raportin, josta noro käy ilmi. Sen lähiympäristö on merkitty metsälakikohteeksi.

Raportti on lähetetty Helsingin kaupungille melkein heti sen valmistumisen jälkeen. Se on myös toimitettu myös Helsingin hallinto-oikeudelle Stansvikin asemakaavavalituksen liitteenä. Raportti on myös lähetetty sähköpostitse alkuvuodesta 2019 Helsingin kaupungin, SYKE:n ja ELY-keskuksen virkahenkilöille.

Luontoa suojeleville ei riitä vain se, että tietä ei rakenneta noron päälle. Lokakuun lopulla järjestettyyn Hauvat hakkuita vastaan -mielenosoitukseen osallistui Laajasalossa asuva Vera Sahlberg koiransa Chain kanssa. Sahlberg korostaa luonnon itseisarvoa ja elinympäristön eheyden merkitystä muunlajisille.

”Arvokasta on se, miten iso ja yhtenäinen metsäalue on. Se on se syy, miksi eläimet, kasvit ja eliöt voivat elää täällä – ne pääsevät piiloon ja pakoon. Jos elintilaa pienennetään lyhytnäköisiä hyötysuhteita hakien, ne häviävät”, Sahlberg sanoo.

Helsingin kaupungin kartoittajat saapuivat Stansvikiin merkkaamaan kartasta puuttuvaa noroa marraskuun alussa. Toinen kartoittajista, Vesa-Matti Laakso (vas.) kertoo kokevansa huolta Helsingin ehtyvistä luonnontilaisista metsistä. Kuva: Saima Visti