Kesäretkellä Utsjoella Tenojoki virtasi yhtä kauniina kuin aiemminkin. Aurinkoisena kolmenkymmenen asteen hellepäivänäkin sen yllä tuntui kuitenkin leijuvan synkkiä pilviä.

Henkistä ja taloudellista lamaannusta Utsjoella oli herättänyt kannanromahduksesta kärsivän merilohen pyyntikielto. Pyyntikielto on kuitenkin tänä kesänä mahdollistanut vähien merilohien häiriöttömän nousun kutupaikoille.

Pikavisiitillä Norjan puolella Annijoella huomio kiinnittyi Jakobselvin jokisuulla parveileviin isoihin kaloihin, joiden selkäevät viistivät vettä matalassa vedessä. Kyttyrälohi, Tyynenmeren vieraslaji venäläisistä istutuksista, on vallannut käsittämättömällä tavalla Pohjois-Norjan rannikon jokisuut ja joet vuoden 2017 jälkeen. Annijoella lohia nostettiin satamäärin rannalle ja jaettiin ilmaiseksi ruuaksi paikallisille asukkaille.

Myös Teno on nyt vallattu. Merilohia on joessa hyvin vähän, eivätkä kyttyrälohet kohtaa kilpailua. Kaikuluotaamalla on tehty arvio, jonka mukaan jopa 80 prosenttia nousukokoisista 45–65 senttisistä kaloista Tenossa olisi kyttyrälohia. Jokeen kuolee kudun jälkeen kymmeniätuhansia kyttyrälohia. Lämmennyt ilmasto on silottanut vieraslajin tietä pohjoisiin jokiin. Kun se on niihin päässyt, on eroon pääseminen työlästä ja kallista.

Äskettäin julkaistun arvion mukaan vieraslajit ovat viimeisten 50 vuoden aikana rasittaneet Iso-Britannian taloutta yli viiden miljardin punnan edestä. Summa koostui enimmäkseen vieraslajien aiheuttamista taloudellisista vahingoista. Vain murto-osa oli vieraslajien torjuntaan käytettyjä varoja. Vieraslajien torjunnassa ollaan lähes aina myöhässä. Kun ennaltaehkäisyyn ja torjuntatoimiin suunnattaisiin ajoissa riittävästi rahaa, jäisivät vahingot eliöyhteisöille ja taloudelle selvästi pienemmiksi.

kytturälohiLohimerilohivieraslaji

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!