Piipahdin pitkästä aikaa pitkäripaisessa ja yllätyin, miten paljon viinejä on jo myynnissä muissa kuin lasipulloissa. Suun­taus on järkevä, sillä toisin kuin elintarvikkeissa tavallisesti, viinin kohdalla suuri osa ympäristövaikutuksesta syntyy pakkausten valmistamisesta.

Pohjoismaisten alkoholimonopolien valikoimista tehdyn tutkimuksen mukaan suurin pahis on perinteinen lasipullo. Muovipullo on parempi vaihtoehto, mutta vielä vastuullisempia valintoja ovat kartonkipakkaukset.

Muistisääntö on helppo: mitä kevyempi ja kierrätettävämpi pakkaus, sitä parempi ympäristölle.

Uusimpia pakkausinnovaatioita on litteä muovipullo, joka pyöreään pulloon verrattuna säästää tilaa ja sitä kautta pienentää päästöjä sekä kuljetuksessa että varastoinnissa. Etua on myös keveydestä.
Viinien maahantuojien mukaan pakkausmateriaalista ei voi päätellä viinin laatua. Vuosien mittaiseen varastointiin ja kypsytykseen muovipullo tai kartonkitölkki eivät kuitenkaan sovellu.

Ympäristöystävällisiä tuotteita voi Alkossa etsiä seitsemän Vihreä valinta -symbolin avulla. Ympäristövastuullinen pakkaus -merkinnän lisäksi oma symbolinsa on esimerkiksi biodynaamisilla sekä alku- ja luomuviineillä. Niiden tuotannossa ei käytetä synteettisiä kemikaaleja. Esimerkiksi tuholaistorjunnassa töihin voidaan laittaa leppäkertut.

Viininystävälle ympäristökysymykset tulevat lähelle myös siksi, että ilmaston lämpeneminen muuttaa väistämättä viinin viljelyä. Analyyttisen kemian dosentti Pekka Lehtosen mukaan on ennustettu, että vuonna 2050 enää kolmasosa viinialueista pystyy kasvattamaan nykyisiä rypälelajikkeita.

Ehkä hienoin kuohujuoma ei tulevaisuudessa tulekaan enää Champagnen alueelta, vaan Etelä-Englannista.

Muovi päihittää lasin

Pulloviinin ilmastoystävällisin pakkaustapa on PET-muovipullo. Sen hiilijalanjälki on 35 pro­senttia lasipullon jäljestä. PET-muovipullon pienemmät ilmastovaikutukset johtuvat pakkauksen valmistamiseen kuluvasta pienemmästä energiamäärästä, sillä lasin valmistusprosessi vaatii erittäin korkean lämpötilan, noin 1400-1600 ˚C.

ilmastonmuutosrypäleviljelyvihreä viiniviiniviinintuotanto

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.