Itämerellä on toukokuussa saatu ihmetellä ryhävalasta, joka tarttui aluksi siikarysään Vaasan lähellä Bergössä ja sitten toiseen rysään etelämpänä Rauman seudulla. Viikonloppuna mahdollisesti samasta valaasta tehtiin havaintoja Uuraassa Viipurinlahdella. Valasasiantuntija Sanna Kuningas kertoi, että myös Pyhtäältä on ilmoitettu nähdystä valaasta.

Ryhävalaita on nähty viimeisen kymmenen vuoden aikana Itämerellä miltei joka vuosi. Suomesta tätä edeltävä varma havainto on vuodelta 2006, jolloin nuori valas vieraili Himangan ja Uudenkaupungin edustalla. Tätä ennen ryhävalas nähtiin Hailuodossa 1978.

Ruotsilla on ollut ryhävalastuuria Suomea enemmän.

Ryhävalashavaintoja viime vuosilta:

2018 toukokuu, Ruotsi: lähellä Uumajaa, Suomi: Bergö, Rauma, Pyhtää; Venäjä: Uuras
2017 syyskuu: Ruotsi: Tukholman saaristo
2016 toukokuu, Ruotsi: Valdermarsvik / Grytin Saaristo
2015 maaliskuu, Ruotsi: Hudiksvall
2014 heinäkuu, Saksa, Puola, Tanska, elokuu, Ruotsi: Gotlanti

Nyt Itämerellä vieraileva ryhävalas on pienikokoinen. Sen ilmoitettu 7–8 metrin pituus vastaa suurin piirtein vieroitetun poikasen mittoja. Aikuinen ryhävalas on keskimäärin miltei kaksi kertaa tämän kokoinen.

Suomea lähin paikka, jossa ryhävalaita oleskelee säännöllisesti on Pohjois-Norja. Siellä ryhävalaat ruokailevat valtavien silliparvien perässä. Myös Itämerelle eksyvät valaat saavat varmastikin saalista silakasta.

Aikuiset ryhävalaat vaeltavat talvella lisääntymään lämpimille merille, Norjasta usein Länsi-Intiaan Karibianmerelle. Siellä koiraat esittävät huikeita laulujaan. Ryhävalaat tuntee pyrstön värityksestä ja muodoista; pyrstökirjastoissa on lukuisia valaita jotka on kuvattu sekä Islannissa tai Norjassa että että esimerkiksi Länsi-Intian Guadeloupessa. Valastutkija Tiu Similä on korostanut, että myös Itämerelle tulevista valaista olisi hyvä saada pyrstökuva.

Ryhävalas on mahtava ilmestys. Se rintavät ovat erityisen suuret ja usein vaaleat, ja myös pyrstössä ja vatsassa on tavallisesti vaaleita laikkuja, jotka helpottavat yksilöiden tunnistamista. Piirros Frédérique Lucas

Ryhävalas on noin 11 kuukauden raskausajan jälkeen syntyessään noin nelimetrinen. Se voi elää kymmeniä vuosia. Pohjois-Atlantin ryhävalaskanta on kasvaut pyynnin aiheuttaman romahduksen jälkeen yli kymmeneneen tuhanteen yksilöön. Valaiden runsastuessa niiden harhautumisesta Itämerelle voi tulla entistä tavallisempaa.

Muokattu 22.5. Lisätty Sanna Kuninkaalta saatu tieto Pyhtään havainnosta ja Tiu Similää koskeva kohta.

ItämeriRyhävalas