Myrkyllinen suopursu oli vanhan kansan rohto
Suopursu talvisella Torronsuolla. Kuva: Juhis Ranta
Suopursu (Rhododendron tomentosum) on hyvin tyypillinen rämevarpu. Nimensä mukaisesti se viihtyy monenlaisilla soilla. Kun Suomesta lähdetään länteen päin, niin suopursun esiintyminen on koko ajan harvinaisempaa. Idässä sitä esiintyy Siperiassa Tyynenmeren rannikolla saakka.
Lehtien tuoksu on voimakkaan maustemainen. Suopursua on käytetty ennen sekä lemmenyrttinä että lääkkeenä, mutta nykytietämyksen mukaan se on erittäin myrkyllinen. Liika käyttö aiheuttaa ensin ärtyisyyttä sitten apatiaa. Kaikki suopursun osat sisältävät hermomyrkkyä. Ulkoisesti suopurspukeitosta on käytetty reuman ja kolotusten hoitoon. Suopursua on käytetty ehkäisemään tarttuvien tautien leviämistä levittämällä kasvin oksia lattialle. Suopursun sisältämät eteeriset öljyt ovat antibakteerisia.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakukka kukkii keskikesällä. Kauniit valkoiset kukat tuoksuvat voimakkaasti. Suopursun tuoksu on niin voimakas, että se saattaa aiheuttaa joillekin päänsärkyä.
Kesäinen kukkiva suopursu. Kuva: Hannu Rissanen
Suopursu
Rhododendron tomentosum
Koko: Saattaa kasvaa jopa metrin mittaiseksi. Tyypillisesti 30 senttimertistä ylöspäin.
Tuntomerkit: Pystyvarsi on ruskea ja haarova. Lehdet kapeita 2–5 senttiä pitkiä ja laidoista taakäänteisiä. Talvisin lehdet riippuvat. Lehdet tuoksuvat voimakkaasti. Kukat ovat valkoisia, viisiterälehtisiä ja voimakastuoksuisia. Kukinto esiintyy keskikesällä ja on sarjamainen.
Elinympäristö: Rämeillä, rämekorvissa, kalliosoistumissa, pohjoisessa myös kangasmetsissä.
Levinneisyys: Yleinen koko Suomessa.
Tiesitkö? Suopursua käytettiin ennen oluen maustamiseen. Se on aiheuttanut entistä sekavamman ja ärtyneemmän olotilan sekä voimakkaamman krapulan.