Lauantaina 20. toukokuuta vietettiin Suomen luonnon juhlapäivää teemalla Villiinny keväästä. Juhlan kunniaksi Suomen Luonto -lehti järjesti keittiömestari Sami Tallbergin johdolla villivihannesretken Helsingin keväiseen Keskuspuistoon.
Saimme tutustua lähiluonnon antimiin ihanassa auringonpaisteessa ja lämmössä, joka oli saanut villivihanneksetkin upeaan kasvuun.

Löysimme noin parin kilometrin reitiltämme ainakin 15 kasvilajia, jotka soveltuvat hyvin myös ruokakäyttöön.
Paperipusseihin sujahti muun muassa porkkanan ja appelsiininkuoren maulle vivahtavaa vuohenputkea, hapokasta ja vienon suolaista käenkaalia, makealle sipulille maistuvaa litulaukkaa, parfyymistä tuoksuorvokkia ja tankoparsan veroista maitohorsmaa.
Kerätessä vaihdettiin kokemuksia eri villivihanneslajeista ja varmisteltiin, että pussiin nyt varmasti päätyi oikea kasvilaji.

Villivihannesretken saalista kuten maitohorsman versoja on hyvä kerätä paperipussiin, jossa kasvit eivät nahistu niin nopeasti. Kuva: Paula Virta

 
Retken päätteeksi Tallberg valmisti keruusaaliista maukkaan villivihannessalaatin ja tarkisti vielä, ettei kasvien joukossa ole sinne kuulumattomia lajeja.
”Kun villivihannesten monipuoliset maut nivotaan yhteen hyvällä vinegretillä, syntyy varsinainen makujen ilotulitus”, Tallberg kertoi sekoittaessaan dijonsinappia, valkoviinietikkaa ja oliiviöljyä salaatinkastiketta varten.
Pienen puron solistessa ja mustarastaiden ja peippojen laulaessa haarukoimme yksinkertaista, mutta herkullista salaattia tyytyväisinä.
”Jokainen suupala on erilainen”, kiteytti eräs retkeläinen makunautintoaan.

Keittiömestari Sami Tallberg loihti villivihanneksista herkullisen salaatin. Kuva: Paula Virta

 
Nimesimme salaatin syönnin ohessa myös lempivillivihanneksiamme: ainakin saksankirveli, maitohorsma, niittysuolaheinä ja litulaukka saivat ääniä.
Retkellä moni oppi uusia villivihanneslajeja ja makuja sekä kasvien tunnistamista helpottavia tuntomerkkejä. Erityisen tärkeää on tunnistaa kasvi täydellä varmuudella. Jos on vähänkin epävarma kasvilajista, se on syytä jättää keräämättä.

Käenkaalin eli ketunleivän lehdistä sekä kukista saa hapokasta ja vienon suolaista makua. Kuva: Paula Virta

 
Tallberg muistutti myös, että villivihanneskausi jatkuu aina syys–lokakuulle saakka, joten sesonkia on miltei puoli vuotta.
Paras kiitos retkipäivästä taisi olla tässä: ”Tästä retkestä jää hyvä olo pitkäksi aikaa!”

Retkellä maistoimme ainakin näitä kasveja: vuohenputki, maitohorsma, siankärsämö, käenkaali, nokkonen, niittysuolaheinä, isomaksaruoho, voikukka, saksankirveli, valkopeippi, tuoksuorvokki, maahumala, litulaukka, jänönsalaatti ja vadelma.

Poimi tästä ohjeet: Näin keräät villivihanneksia.

Lue lisää villivihanneksista ja lataa Suomen Luonnon villivihannessovellus.
www.samitallberg.com

Litulaukka maistuu tuoreelta valkosipulilta. Kuva: Paula Virta