Yli 500 ehdokkaan joukosta Vuoden turhakkeeksi valittiin hyönteisansa. Hyönteisiä ultraviolettivalolla houkuttelevat ansat ovat haitallisia yöperhosille ja pölyttäjille.

Viime vuosina Suomessakin yleistyneet, ulos asennettavat hyönteisansat ansaitsevat turhakkeen tai pikemminkin joukkotuhokkeen tittelin.

Tätä mieltä on myös ansaa turhakkeeksi ehdottanut Margareta Marjoniemi Turusta: ”Pyydykset tappavat miljoonia lintujen ruuaksi kelpaavia luonnonmukaisia aterioita. Laitteet joutavat pienen käytön jälkeen jätteeksi.”

Osa ansoista houkuttelee hyönteisiä hiilidioksidilla ja tuoksuilla matkien ihmisen läsnäoloa. Niihin menee pääsääntöisesti vain vertaimeviä hyönteisiä kuten hyttysnaaraita.

Osassa houkuttimena on kuitenkin ultraviolettivalo, joka johdattaa sähköiskulla, liimapaperilla tai kemikaalilla tappavaan ansaan myös mehiläisiä, ampiaisia, perhosia, surviaissääskiä ja kovakuoriaisia.

”Periaatteessa kaikki öisin lentävät hyönteiset ovat vaarassa. Ansat ovat erityisen haitallisia yöperhosille”, sanoo Jaakko Kullberg, Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari.

Rajuimpien ansojen toiminta-alan väitetään voivan olla jopa jalkapallokentän kokoinen.
”Kentän kokoiseen ilmatilaan mahtuu ainakin satojatuhansia ellei miljoonia hyönteisiä”, Kullberg laskeskelee. Hän ei kuitenkaan usko todellisen vaikutuksen ulottuvan läheskään niin laajalle, varsinkaan avoimella paikalla.

Iso kaasu- tai sähkökäyttöinen hyönteisansa voi tappaa satojatuhansia hyönteisiä kesässä, mutta tällaisetkaan määrät eivät sinällään vaikuta lajien kantoihin.

Turhakkeen tai pikemminkin haitakkeen tästä laitteesta tekee tarkoituksen kannalta viattomien hyönteisten täysin turha lahtaaminen vain ihmisten mukavuudenhalun vuoksi. Lisäksi osa suuremmista hyönteisistä voi jäädä kitumaan ansan alle.

Hiilidioksidi houkuttelee hyttysiä
Vain vertaimeviä hyönteisiä houkuttelevat hiilidioksidiansat saavat hyönteisasiantuntija Kullbergilta synninpäästön.
”Niitä käytetään teollisuudessa kuten kaivoksissa ja paperitehtaissa. Lisäksi ne ovat hyödyllisiä alueilla, joissa hyttyset levittävät tauteja. Eikä näillä vehkeillä saada ikinä hyttysiä sukupuuton partaalle. Tuuli tuo tullessaan aina korvaavan armeijan inisemään.”

Eräs ansavalmistaja mainostaa vaihtaneensa ultraviolettivalon lähteeksi ledvalon, joka houkuttaisi vain hyttysnaaraita.
”Ledvalolla pystytään tarkemmin valitsemaan tiettyjä aallonpituuksia laajemman spektrin sijaan, mutta ultraviolettivalo on aina ultraviolettivaloa, joka houkuttelee monia hyönteislajeja aallonpituudesta riippuen.”
Sitä, miksi hyönteiset hakeutuvat valoon, ei aivan varmasti tiedetä.

”Veikkaan, että niillä menee väliaikaisesti suunnistaminen sekaisin. Ne jäävät pyörimään valon ympärille yrittäessään pitää saman kulman suhteessa valonlähteeseen, vaikka tavoitteena on lentää suoraan. Osalle yölajeista kirkas valo saa aikaan leporeaktion”, Kull­berg selventää.

Tuoksuvaa vettä ja selfiekeppi
Parhaillaan meneillään olevat mainoskampanjat näkyivät tämänkin vuoden turhake-ehdokkaissa. Hajustettua nenäliinaa ehdotti useampikin vastaaja ja mainitsi perusteluissaan Serlan mainoksen, jossa kuluttajilta kysytään mielituoksua ensi kevään nenäliinaan.
Viime vuoden turhakkeeksi Suomen Luonto valitsi hajustetun roskapussin, ja erilaiset hajusteet ovat tänäkin vuonna suosittuja ehdokkaita. Nenäliinojen lisäksi ehdotuksia tuli muun muassa hajustetusta kissanhiekasta, vessapaperista sekä hajustetuista kynttilöistä ja ilmanraikastimista.

Myös tuoksuvaa vettä tuottava Aroma Sense -suihkukahva pomppasi uutuutena turhake-ehdokkaiden joukkoon. Mainostekstin mukaan kahvassa oleva aromageelipatruuna luovuttaa C-vitamiinia ja luonnollisia aromiöljyjä iholle ja kylpyhuoneeseen.

”Suihkun tarkoitus on mielestäni puhdistaa ja raikastaa eikä saada ihoa ja koko suihkutilaa tuoksumaan esimerkiksi sitruunalta. Suihkukahvaan lisättävä tuoksupatruuna ei tietääkseni sisällä puhdistavia aineita. Turhamaista tuhlausta!” perusteli Antti Qvist ehdokastaan.

Turhake-ehdokkaiden tämän vuoden muita uutuuksia ovat esimerkiksi älyhaarukka, kynsiuuni, tuoksuviestit, selfiekeppi sekä kellonliikutin.
”Automaattikellot saavat energiansa käyttäjän käden liikkeistä. Kelloihin myydään verkkovirralla toimivia kellonliikuttimia, joilla saa kellot pidettyä ajassa, kun ne ovat pitkän aikaa käyttämättä”, kirjoittaa Timo Kuorilehto kellonliikuttimesta.
Näistä uutuuksista valitsimme myös kunniamaininnan saajan. Sen arvoinen on selfiekeppi.

”Keppi on tarkoitettu helpottamaan selfiekuvien ottoa; sen toisessa päässä on kädensija ja toiseen päähän voi kiinnittää älypuhelimen. Keppi on täysin
turha ja se on ihan älyttömän näköinen. Lisäksi tämä selfiekulttuuri alkaa mennä jo hieman yli ymmärryksen”, kirjoittaa Sanna Buller.
Toimituksen väki valitsi ehdokkaiden joukosta itselleen tuiki tarpeelliset hyödykkeet. Näistä me emme luopuisi: kahvakuula, pyykinpesukone, hiilihapotuskone, makkara, vedenkeitin ja tatuointi.

Ilman lukijoidemme lähettämiä ehdotuksia ei olisi turhakekisaakaan.
Kiitos kuuluu siis kaikille yli tuhannelle turhake-ehdotuksensa lähettäneelle.

2610000029 Kaikkien kisaan osallistuneiden kesken arvottiin Pentax Papilio -kiikari (sh. 180 €). Kiikaroimaan pääsee Iiris Lagerström Mutalasta. Lämpimät onnittelut voittajalle!

Turhaketta ensi vuodelle voi ehdottaa osoitteessa www.suomenluonto.fi/turhake tai postitse Suomen Luonto/Turhake, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki.

Kaikki turhake-ehdokkaat sekä lisämateriaalia tämän vuoden kummakkeista löydät osoitteesta www.suomenluonto.fi.

Lataa korkearesoluutiokuva Vuoden turhakkeesta tästä >> (Kuva: Marika Eerola)

hyönteisansaturhake 2014