Pentti Linkola on merkinnyt lintupäiväkirjaansa havaintoja vuodesta 1945 lähtien. Niistä on kertynyt aarre. Artikkeli on julkaistu alun perin Suomen Luonnon numerossa 10/2014.

Porot etsivät ravintonsa talvella kaivamalla. Keväällä syntyneet urosvasat joutuvat kaivamaan yksin, naarailla on vielä emä apunaan.

Joulukuusi on perua jo esikristillisellä ajalla yleistyneestä puiden juhlakäytöstä. Puun vihreys oli vertauskuva kasvulle ja hyvinvoinnille.

Taviokuurnat vaeltavat jälleen. Koreita ja pelottomia lintuja voi ihailla erityisen hyvin nyt, kun pihlajalla on mainio satovuosi.

EU:n ja Yhdysvaltojen välillä neuvoteltava transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) voi avata ohituskaistan kansallisiin ympäristölakeihin, kirjoittaa toimittaja Otto Kronqvist.

Olen aina ajatellut, että maailman todellisia valtiaita ovat linnut. Mihin tahansa maapallolla kulkee, siellä elää lintuja. Linnut viihtyvät sielläkin, missä ihmiset kykenevät selviytymään vain tutkimusasemiinsa ahtautuneina, tekniikan ja huoltokuljetusten varassa.

Talitintit ovat runsastuneet selvästi viime vuosikymmeninä, kertovat esimerkiksi talvilintulaskennat, joita tehdään taas joulun ja loppiaisen välissä. Laskentareittejä tamppaavat lintuharrastajat. He kirjaavat muistiin näkemänsä ja kuulemansa siivekkäät. Havainnot kokoaa Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo.

Lauhana talvena kuusi voi syödä eväitään. Puu kuluttaa sokereita, mutta valo ei riitä yhteyttämiseen.

Katse taivaalle! Joulukuun puolivälissä on hyvä mahdollisuus nähdä tähdenlentoja. Geminidit ovat vuoden parhaita meteoriparvia perseidien ohella.

Luontokuvaaja Paavo Hamusen Luontokuvauskoulun kymmenennessä ja viimeisessä osassa perehdytään ilta- ja yökuvauksen saloihin.

Lue arviot joulun suosikkikirjoista! Jarmo Niemisen Aarresaaret – Helsingin saariston uskomaton luonto. Kirja on ylistys Helsingin monipuoliselle lähiluonnolle. Juha Hurmeelta ilmestyi keväällä teos Nyljetyt ajatukset ja Anni Kytömäeltä Finlandia-palkintoehdokkaaksi yltänyt Kultarinta.

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa rajusti vähentää Suomen alkuperäisluontoon kuuluvan villisian määrää. Ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.

Katso tästä kaikki 588 tämän vuoden turhake-ehdokasta, jotka Suomen Luonnon lukijat lähettivät.

Tänä vuonna myös yleisöllä oli mahdollisuus äänestää omaa turhakesuosikkiaan Suomen Luonnon toimituksen valitsemasta kärkikymmeniköstä. Voittajana säkenöi miesten hammastahna. Toiseksi kurkotteli selfiekeppi ja kolmanneksi huristelivat lemmikkirattaat.

Yli 500 ehdokkaan joukosta Vuoden turhakkeeksi valittiin hyönteisansa. Hyönteisiä ultraviolettivalolla houkuttelevat ansat ovat haitallisia yöperhosille ja pölyttäjille.

Vuoden viimeinen lehti on ilmestynyt Lehtipisteisiin ja kolahtanut tilaajien postiluukkuihin. Tuoreessa lehdessä lähdetään tutkimaan öisen talvimetsän kauniita maisemia, julkistetaan Vuoden turhake, ollaan Pentti Linkolan mukana laskemassa lintuja ja retkeillään Hangon Tulliniemelle.

Soidensuojelun täydennysohjelma on kokoomuslaisen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen toiminnan takia vaarassa siirtyä uudelle hallitukselle tai jopa romuttua. Joulupukin reki on jäämässä luonnonystäville tyhjäksi. Vielä voi toivoa, että Nuuttipukilla olisi tammikuussa parempia tuliaisia, mutta pahalta näyttää.