EU heikentää parhaillaan ympäristölainsäädäntöään. Muutokset ovat osia isoista lakikokonaisuuksista, ja niiden tarkoitus on sujuvoittaa taloudellisten hankkeiden, kuten tehtaiden, voimaloiden ja rautateiden, toteuttamista.

Muutosten tavoitteina on esimerkiksi höllentää hankkeiden ympäristöarviointeja ja nopeuttaa luvitusta. Heikennyksiä voi tulla muun muassa EU:n ympäristölainsäädännön kivijalkoihin: lintu-, luonto- ja vesipuitedirektiiveihin. Päättäjät puhuvat sujuvoittamisesta, mutta käytännössä sillä tarkoitetaan usein helpottamista ja nopeuttamista.

”Sujuvoittamisen takana on usein ajatus siitä, että voitaisiin tehdä hankkeita, jotka ovat ympäristölle haitallisia”, sanoo suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta.

EU on korostanut, että ympäristövaatimuksia ei olla heikentämässä. Lehtiniemen mukaan näin kuitenkin usein käy, jos selvitykset ja arvioinnit tulee tehdä nopeammin ja kevyemmin kuin ennen. Hän pitää suunniteltuja muutoksia vakavana uhkana luonnolle ja ympäristölle etenkin, kun luontokato ja ilmastokriisi etenevät.

Tuoreet tiedot eivät kerro hyvää lintujen tilanteesta. Luonnonvarakeskuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon laskennoissa on selvinnyt muun muassa, että useiden vesilintujen kannat ovat romahtaneet viime vuosikymmenien aikana. Suomessa pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt kuusi prosenttia kuudessa vuodessa.

Sääntelyn purkamisen sijaan toimia olisi tehtävä enemmän. Lakimuutosten seurauksia Lehtiniemi ei pysty vielä tarkasti arvioimaan, koska niiden valmistelu on kesken.

”Vaikutukset riippuvat siitä, mitä lopulta tulee. Esimerkiksi jotkut tärkeät lintualueet voivat heikentyä tai hävitä, jos luontovaikutuksien hallitsemisen merkitys vähenee.”

EU:n komissio on esittänyt, että erityisesti suojeltujen lajien häiritseminen ja niiden elinpaikkojen tuhoaminen helpottuisivat tehtaita ja teitä rakennettaessa. Nykyisin tämä vaatii tiukkoja poikkeuslupia. Lehtiniemi muistuttaa, että lintu- ja luontodirektiivin toimivuutta tarkasteltiin viimeksi noin kymmenen vuotta sitten.

”Arvion johtopäätös oli se, että direktiiveissä ei ole vikaa, mutta niitä sovelletaan liian huonosti, ja jäsenmaat eivät ole sitoutuneet niihin riittävän hyvin.”

EU:n ympäristölainsäädäntö on luonut pohjan jäsenmaiden luonnon- ja ympäristönsuojelulle. Jäsenmaat eivät esimerkiksi voi säätä lakeja, jotka rikkoisivat EU:n lintu- tai luontodirektiivejä. EU-lainsäädäntö on estänyt konkreettisia luontohaittoja. Esimerkiksi Suomi on joutunut muuttamaan vesilintujen kevätmetsästystä sen jälkeen, kun EU:n tuomioistuin totesi Suomen käytännön laittomaksi.

Lehtiniemen mukaan ympäristöasiat ovat EU:ssa pääosin edistyneet parin viime vuosikymmenen aikana. Nyt on kuitenkin alkanut tulla takapakkia.
Muutoksen taustalla on taloudellisten näkökulmien korostuminen, mikä on lisääntynyt etenkin Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan alettua. Muutos näkyy myös Suomessa. Lehtiniemi kertoo, että aikaisemmin BirdLifen Brysselin-toimistosta ei tullut yhteydenottoja Suomen toimintaan liittyen, sillä Suomi oli aina vankasti puolustamassa luontoa ja ympäristöstandardeja.

”Viime vuosina olen saanut hyvin monta viestiä. Niissä on ihmetelty, mitä Suomessa on tapahtunut, kun Suomi on siirtynyt yhtäkkiä ympäristöpuolen eturintamasta änkyräporukkaan.”

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.

Tilaa nyt!