Maailman tunnetuista sienilajeista jo 1300 on uhanalaisia. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN julkaisi sienilajien uhanalaisuuspäivityksen maaliskuun lopussa.

IUCN nosti esiin erityisesti metsäkadon ja metsien käsittelyn merkityksen sienten ahdingossa. Vanhojen metsien avohakkuut ovat tuhoisia sienille. Kun metsät päätehakataan liian nuorina, sienten elämä ei pysy mukana syklissä.

Suomen, Ruotsin ja Venäjän vanhoista mäntymetsistä on vuoden 1975 jälkeen hakattu jo kolmannes, ja siksi moni niissä elävä laji, kuten jättivalmuska, on nykyisin maailmanlaajuisesti vaarantunut. Suomessa jättivalmuskan tilanne on arvioitu viimeksi vuonna 2019 ja tuolloin laji määriteltiin silmälläpidettäväksi.

Maailman uhanalaisten listalle nousi peräti 482 uutta sienilajia. Sieniä uhkaavat elinympäristöjen hävittämisen lisäksi muun muassa ilmastonmuutos, saasteet ja ravinnevalumat. Maaseudun perinnemaisemissa kasvava uhanalainen okravahakas on esimerkki lajista, joka kärsii sekä sopivan elinympäristön hupenemisesta että ympäristön kemikalisoitumisesta.