Oli sensaatio, kun Viron Matsalunlahdella helmikuussa tapettu eläin osoittautui shakaaliksi. Lajin lähimmät tunnetut alueet ovat tuhat kilometriä etelämpänä. Maaliskuussa paikalla järjestettiin shakaalien suuretsintä, jossa shakaali saatiin riistakameran kuvaan. Shakaaleja on muutama ja ne ovat joko ihmisen vaikutuksesta levinneitä tai itse vaeltaneet alueelle.

Moottorikelkka suuntaa Viron Matsalun lahden jäälakeuden yli vastapäiselle rannalle. Ihmettelen kelkkaa isännälle (olemme pääsiäislomalla). Selviää, että se suhaa shakaaleita jäljittämässä. Shakaali on yleinen koillisessa Afrikassa ja Intiassa, eikä sitä yleensä etsitä moottorikelkalla.

Pääsiäiseurueemme on yllättynyt, eikä ihme: Viron shakaaleita voi pitää vuoden 2013 tähän asti kummimpana luontohavaintona Euroopassa. Julkisuuteen ne tulivat, kun metsästyskoirat tappoivat helmikuussa yhden niistä ja se lähetettiin Tarttoon tutkittavaksi. Selvisi, että eläin oli kuin olikin shakaali, kymmenkuinen naaras. Yleiseen tietoon shakaalit toi eläintieteilijä ja ympäristöhallinnon Länsi-Viron alueen johtaja Kaja Lotman julkisuuteen Viron lehdissä   ja Europarck-julkaisussa.

Euroopassa shakaali (tai sakaali, pidän alkuperäistä shakaali-kirjoitusasua parempana) on eteläinen laji. Se on esimerkiksi Bulgariassa ja Romaniassa melko tavallinen ja myös tutkimuksen kohteena. Romanialainen shakaalitutkija Ovidiu C. Banea suuntasi heti tiedon sensaatiomaisesta löydöstä saatuaan Viroon. Näkemäni kelkkailija kuului Lotmanin ja Banean 27.-29. maaliskuuta järjestämän tehokartoituksen väkeen.

jackallapinimap

Shakaalin levinneyys. Lähde Luca Lapini.

Ryhmä etsi jälkiä ja huudatti shakaalin ääntä. Alkuperäiseltä shakaalialueelta Saluverestä Matsalun lahden eteläpuolella löytyi ainakin kahden yksilön tassunpainalluksia lumessa. Myös idempänä Penijõella oli todennäköisiä jälkiä. Ryhmä oli virittänyt riistakamera-ansoja. Kun Tõnis Ulm purki kuvia kamerasta, niissä näkyi pääsiäistorstain aamun shakaali, ehkä kaksikin yksilöä.

jackallapiniosteo

Shakaalin kallon tuntomerkkejä. Lähde Luca Lapini.

Yhteensä alueella on jälkien ja kuvien perusteella ainakin kolme yksilöä. Mukana jäljityksessä olleet tutkijat ja Ovidiu Banea pitävät lajia varmana, sillä aikaisemman yksilön kallon mitat ja muut tuntomerkit sopivat shakaaliin, ja nyt saatiin kuvia ja kuultiin sakaalien ääntäkin. On kuitenkin myös niitä, jotka haluavat vielä odottaa dna-näytteiden varmistumista. Soitan suomalaiselle suurpetotutkija Ilpo Kojolalle, ja myös hän haluaisi ennen sataprosenttista varmuutta nähdä dna-tulokset, sillä risteymän mahdollista on muutoin mahdoton sulkea täysin varmasti pois.

jackal_28.03.13.k9 shaakal (14)

Riistakameran koko kuva shakaalista aamulla 28.3. kello 8.56.  Kuva Tõnis Ulm / Eesti keskkonnaamet

Miten shakaali on tullut Viroon? Lähimmillään Viroa niitä on varmasti Ukrainassa Pultavan seudulla. Ovidiu Banea kannattaa blogissaan luonnollista leviämistä Dneprin ja Väinäjoen reittiä pitkin.

“Luonnonestettä ei tällä välillä ole. Matsalun ainutlaatuinen maasto ruovikoineen ja muuttolintujen paljous alueella voisi selittää, miksi ne ovat juuri täällä eivätkä lähempänä (lähtöseutua) Latviassa, Liettuassa ja Puolassa.”

Kaja Lotman on varauksellisempi:

“Matkaa on yli tuhat kilometriä eikä luonnollinen leviäminen vaikuta todennäköiseltä ennen kuin selviää, onko niitä jossakin lähempänä Viroa.”

jackalmapBaltica 2013 Biogeography

Shakaalin euroopalaisen levinneisyysden kartoitushankkeita. Lähde: shakaaliprojekti.

Luonnollisen leviämisen vaihtoehto on, että joku on pitänyt shakaaleja lemmikkieläminä ja päästänyt pentuja luontoon.

“Meillä ei ole mitään selvää näyttöä tämän vaihtoehdon puolesta, mutta selvitämme asiaa”, toteaa Lotman. Virossa on pidetty esillä myös mahdollisuutta, että shakaalit olisivat karanneet eläintarahasta,  mutta tarhat joissa niitä on, ovat kaukana.

Miten  shakaalit ovat sitten Matsaluun ilmaantuneetkin, ne ovat todennäköisesti olleet paikalla jo pari vuotta, sillä ensimmäiset havainnot oudoista koiraeläimistä ovat vuodelta 2010. Jo tuolloin paikallisella väellä  oli ilmeisesti poikimiseen viittaavia havaintoja. Todennäköistä onkin, että myös helmikuussa 2013 surmattu nuori eläin oli syntynyt Virossa.

Shakaali on  pieni eläin; se painaa vain kymmenisen kiloa. Jäljittäjät joutuvat ottamaan myös sekaannuksen kettuun huomioon sitä tunnistaessaan. Sudet eivät siedä shakaaleita, ja shakaalin levimiämistä Euroopassa onkin selitetty suden vähenemisellä. Euroopassa se elää vakintuneena Balkanilla, Unkarissa ja lounais-Ukrainssa ja on vaeltanut myös Slovakiaan, Sloveniaan, Italiaan ja Itävaltaan.

Kaja Lotman pohtii, voisiko shakaali olla vaaraksi Matsalun luonnolle.

“Shakaalin ekologinen lokero on mielestäni sama kuin ketulla ja supikoiralla. Siten isompi shakaalikanta voisi olla haitaksi rannikon linnuille ja sammakkeläimille.”