Tänä syksynä en saanut järjestettyä meille minisyyslomaa viime vuoden tapaan. Syyslomalla minulla oli kuitenkin sen verran energiaa, että suunnittelin meille viikonloppureissun Mathildedalin ruukkikylään omalle syntymäpäivälleni.
Mathildedal sijaitsee Perniössä Salossa Teijon kansallispuiston kupeessa. Mathildedaliin pääsee arkipäivisin linja-autollakin, mutta lauantaisin sinne – tai edes Perniöön – ei ole bussiyhteyttä. Onneksi saimme ystäviltä auton lainaan ja pääsimme lauantaiaamuna matkaan.
Lounastauon ja kauppareissun jälkeen saavuimme Teijon kansallispuistoon. Luontokeskuksen parkkipaikka oli täynnä, ja autoja oli tienvarsillakin. Siitä huolimatta Matildajärven rannassa oli varsin rauhallista. Emme tällä kertaa ehtineet kiertää koko järveä, koska olin varannut meille saunavuoron Mathildan Marinasta. Mereenkin olisi ollut mukava pulahtaa, mutta venesatamassa ei ollut uimapaikkaa. Onneksi saunan terassille pääsi vilvottelemaan ja ihailemaan Halikonlahden hämärtyvää iltaa.
Hotel Mathildedalin puhtaiden valkeiden lakanoiden välissä nukutun yön jälkeen heräsimme kirpeän aurinkoiseen aamuun. Aamiainen tehdasmijöössä oli räätälöity jokaisen toiveita huomioiden. Minä sain aamupalan vegaanisena ja puoliso vähähiilihydraattisena. Ehdimme nautiskella ruuasta, kahvista ja vanhan tehtaan tunnelmasta rauhassa, koska lapset innostuivat pelaamaan kahvilasta löytyneitä pelejä.
Itse Mathidedalin lähiympäristössäkin riitti ihmeteltävää: vanhat tehdasrakennukset, kalliot, meri ja alpakat. Kyllä – Mathildedalissa on alpakoita, joiden villasta oman kylän kehräämö tekee alapakanvillatuotteita.
Ennen kotiin paluuta kävimme vielä ystävien kanssa retkellä Teijon kansallispuiston Sahajärvellä. Siellä Kalasuntti-nimiseen saareen matkataan kapulalossilla. Kädet siinä lossin liikuttamisessa kohmettuivat, mutta hauskaa se oli sekä lasten että aikuisten mielestä. Olimme suunnitelleet kiertävämme järven ympäristössä vähän enemmänkin, mutta lapset kehittelivät niin mainiot ninja- ja selviytymileikit saaressa, ettemme malttaneet heitä patistella vaeltamaan sitä pidemmälle.
Reissun jälkeen mieli virkistyneenä totesin sen taas kerran: haluan vastaavaa lähi- ja luontomatkailua lisää! Eteläsuomalaisista ruukkikylistä tavoitteena on seuraavaksi päästä tutustumaan Strömforsin ruukkiin ja sieltä lähtevään Kukuljärven vaellusreittiin.