Nälkä kurnii vatsassa. Nyt pitäisi saada nopeasti jotakin syötävää ennen kuin kiukku iskee. Nappaan kaupan hyllystä valmiin voileivän, jonka syön sännätessäni eteenpäin. Tällaisessa tilanteessa ei aina tule ensimmäisenä mietittyä ilmastoystävällistä saati planetaarista ruokavaliota. Ruokavalinnoilla voi kuitenkin vaikuttaa paljon omaan ilmastokuormaansa.

Kansainvälisen tutkijaryhmän vuonna 2019 julkaisema planetaarinen ruokavalio (Planetary health diet) katsoo aina vuoteen 2050, jolloin arvioiden mukaan meitä ihmisiä on maapallolla jo kymmenen miljardia. Ruokavalio turvaisi tälle koko maapallon kasvavalle väestölle riittävän ravinnonsaannin, ehkäisisi puutteellisesta ruokavaliosta aiheutuvia kuolemia ja jarruttaisi ilmastonmuutosta.

Ilmastotietoiselle kuluttajalle planetaarinen ruokavalio kuulostaa tutulta: syö kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja, tyydyttymätöntä rasvaa sisältäviä öljyjä, kohtuullisesti kalaa ja kanaa ja vain hieman punaista lihaa. Kasviksia saisi pistellä poskeensa 500 grammaa, palkokasveja 100 grammaa, täysviljaa 230 grammaa ja pähkinöitä 50 grammaa päivässä.

Etenkin ympäristöä kuormittavien eläinperäisten ruoka-aineiden kuten lihan sekä maitovalmisteiden käyttömääriä olisi syytä vähentää roimasti, jotta maapallon kantokyky säilyisi: esimerkiksi punaista lihaa voisi syödä vain 14 grammaa päivässä ja sata grammaa viikossa. Nyt uutterimmat suomalaiset lihansyöjät voivat kuluttaa lihaa jopa kilon viikossa. Lihasta ei siis tarvitsisi kuitenkaan luopua kokonaan.

Planetaariseen ruokavalioon siirtyminen voi tuntua hurjalta ajatukselta, koska sitä noudattamalla joutuisi luopumaan myös valinnanvapaudestaan. Ruokavaliotaan voi kuitenkin reivata valinta kerrallaan kohti parempaa ja ajatella samalla planeetankin hyvinvointia.

Planeetta kiittää!
Planetaarinen ruokavalio on ensimmäinen tiedeperustainen ehdotus globaaliksi ruokajärjestelmäksi.
Lue lisää: eatforum.org/eat-lancet-commission/