Lihapainotteista ruokavaliota on syytä reivata ilmastoystävällisemmäksi monipuolisin keinoin. Yksi niistä on lisätä lautaselle kala-aterioita.

Tämä on huomioitu aina maamme hallituksessa asti, jonka laatiman Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoite on, että vuonna 2027 suomalaiset söisivät kalaa kaksi–kolme kertaa viikossa. Nyt kalaa syödään 1,7 annosta viikossa.

Suomalaisten ostamasta kalasta vain alle 20 prosenttia on kotimaista, ja siksi myös kotimaisuusasteen halutaan kaksinkertaistuvan.

Luonnonkaloista suurimmat odotukset kohdistuvat silakkaan, jonka elintarvike­käyttö pyritään viisinkertaistamaan ja muiden luonnonkalojen, kuten kilohailin, kuoreen sekä särkikalojen kaksinkertaistamaan nykyisestä vuoteen 2027 mennessä. Kalastuksen tulee olla kestävää. Kalasaaliin mukana vesistöistä poistuu sinne joutuneita ravinteita ja rehevöityminen vähenee.

Luonnonvarakeskus on selvittänyt Yle.fi-sivuston uutisen mukaan erilaisten luonnonkalojen pyyntitapojen ja kalatuotteiden hiilijalanjälkiä, jotka ovat enimmilläänkin vain puolet vaikkapa sianlihan jäljestä. Silakkafileen hiilijalanjälki on 1,3 hiilidioksidiekvivalenttia kiloa kohden, kun kala on pyydystetty troolilla. Vastaavasti rysäsaaliin hiilijalanjälki on 0,4. Muikun kohdalla luvut ovat troolipyynnillä 2,0 ja nuotalla 0,8. Ahvenfileen hiilijalanjälki on puolestaan 2,5 ja kuhafileen 2,0, kun pyyntitapana on verkko­kalastus.

Kotimaisen kalan edistämisohjelman mukaan kalankulutuksen kasvu lisäisi laskennallisia terveyshyötyjä yhdellä–kahdella miljardilla eurolla.

Jo yhden kala-annoksen lisäys viikossa pienentää ruokavalion hiilijalanjälkeä keskimäärin viisi–kuusi prosenttia.

Kalan syönti kannattaa!

Kotimaisen kalan edistämisohjelma on laadittu maa- ja metsätalousministeriön johdolla yhteistyössä muun muassa Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.