Teisti (Pholis gunnellus) on hiljattain päätynyt uutena kalana ennätyskalojen listalle. Teisti ui Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen verkkoon vesistöntarkkailun yhteydessä Porin Tahkoluodon edustalla. Nalkkiin jäänyt teisti oli 18,6 cm pitkä.

Teisti on pohjoisten vesien kala. Sitä tavataan Suomen rannikolla noin Kotkasta Kaskisiin. Vieläkin pohjoisemmassa teistiä löytyy Huippuvuorten rannikolta, Jäämereltä ja Islannin rannikolta. Teistiä esiintyy myös Kanadan rannikolla ja Grönlannin länsirannikon eteläosissa.

Teisti saattaa muistuttaa elaskaa tai kivinilkkaa. Teistillä on kivinilkasta poiketen erillinen pyöreähkö pyrstöevä.

Kuoriutuessaan teistin poikaset nousevat pintaan ja kelluvat pintavirtausten mukana. Tällöin ne saattavat joutua runsaasti merivettä jäähdytykseen käyttävien teollisuuslaitosten uumeniin. Pintavedestä teistinpoikaset syövät planktonia kunnes ne ovat 1,5 senttimetrin pituisia ja laskeutuvat pohjaan.

Teisti. Kuva: Pekka Westerling/ KVVY

Teisti. Kuva: Pekka Westerling/ KVVY

Kannan tila: Teististä on havintoja niukasti ja se piiloutuu hyvin tutkijoiltakin. Kannan tarkkaa määrää ja elinvoimaisuutta on vaikea arvioida.

Koko: 15–25 cm

Ulkomuoto: Teisti on pitkulainen. Puolet sen ruumiista on pyrstöä. Selkäevä on matala, piikikäs ja koko selän pituinen. Ruumis on sivuilta litistyneen näköinen ja takaosasta ihan litteä. Teistin pää on suhteellisen pieni. Sen alaleuka ylettyy yläleukaa edemmäs.

Kutu: Teisti kutee joulu-maaliskuussa. Kutuaika on poikkeuksellisen pitkä. Koiras valitsee pesäpaikaksi kivenkolon tai suuren simpukan kuoren. Kutu kiinnitetään joko yhdeksi möykyksi tai useampana halkaisijaltaan 3–4 senttimetrin kokoisina ryppäinä. Naaraassa on 1000–2000 munaa. Koiraan hedelmöitettyä munat se jää vahtimaan pesää, kunnes munat kuoriutuvat.

Ravinto: Teistin ravintoa ovat katkat, vesisiirat, Mysis-äyriäiset ja monisukasmadot. Toisinaan sille maistuu myös toisten kalojen mäti. Teisti on aktiivinen yöllä, jolloin se ruokailee.

Elinympäristö: Teisti piilottelee kivienkoloissa ja rakkolevän suojissa, siksi sitä havaitaan harvoin. Se viihtyy matalissa vesissä, ei juuri koskaan syvemmällä kuin 5–20 metrissä. Poikkeuksen muodostaa talvet, jolloin se saattaa viihtyä jopa 15–30 metrin syvyydessä. Rannikkovesistöt ovat teistille mieluisinta aluetta, mutta se on yleisempi ulkosaaristossa kuin mantereen lähellä.

Kalastus: Teistiä tavataan niin harvoin, että sitä ei juurikaan kalasteta.

Tiesitkö? Teisti nimi tulee ruotsinkielestä. Teisti on yksi riskilän (Cepphus grylle) ruokalistalla olevia kaloja. Riskilää kutsutaan Ruotsin Bohuslänin rannikolla nimellä tejst ja tästä tulee kalan nimi tejstefisk, josta se on lainattu suomenkieleen.

Teisti. Kuvitus: Wilhelm von Wright, Scandinaviens fiskar

Teisti. Kuvitus: Wilhelm von Wright, Scandinaviens fiskar


 

Suomen ennätyskalarekisteriin kerätään tietoja ennätyskaloista ja ravuista. Jokaiselle kala- ja rapulajille on määrätty alin paino- tai pituusraja, jonka ylittävät yksilöt pääsevät Suomen ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Isoiksi kasvavilla kaloilla ratkaiseva mitta on paino, pikkukaloilla ja ravuilla se on pituus. Ennätyskalalautakunnassa on jäsenenä useita järjestöjä, yliopistoja ja medioita.

kalariskiläTeistiViikon laji