Näin opit tuntemaan lumijäljet
Jälkien tutkiskelu on hauskaa puuhaa. Jos malttia riittää, ne voi oppia tuntemaan hyvinkin tarkasti. Biologi Risto Sulkava sanoo, että kaikki jäljet ovat tunnistettavissa. Siihen tarvitaan kuitenkin reippaasti perehtymistä, joten vasta-alkajan on syytä olla itselleen armollinen, vaikka sormi menisi suuhun.
Sulkavan mukaan aloittelevan tunnistajan ei tarvitse lähteä pihapiiriä edemmäs oppiin.
”Kotipihan nurkalta voi löytää vaikkapa myyrän ja kissan, ja mitä siinä nyt sattuukaan olemaan. Niin se lähtee hiljalleen.”
Eläinten jälkiä kannattaa tarkkailla ja mittailla rauhassa. Onko takajalka astunut etujalan ohi, sen taakse vai suoraan samaan painaumaan? Jäljen kokoa on hankala arvioida pelkällä silmällä. Jos saatavilla ei ole viivoitinta tai mittanauhaa, apuna voi käyttää vaikkapa tulitikkuaskia tai muuta esinettä, jonka koko on tiedossa. Jäljet saattavat olla osittain päällekkäin, jolloin tunnistaja saa olla tarkkana, että arvioi eläimen koon oikein.
Tunnistamiseen harvoin riittää yksi tassunjälki. Niiden muodostama jono kertoo, miten eläin on liikkunut. Jälkien lomassa saattaa näkyä hännän vetämiä viiruja, tai ehkä kyseessä onkin lunta viistävä jalka.
Kotipihan elämää seuraamalla jälkien vaihtelu tulee tutuksi. Terassilla hiippailleen metsähiiren kaikkien tassujen jäljet voivat erottua varpaan tarkkuudella, jolloin askel on kuin oravan pienikokoinen painos. Pöllyävän upottavassa lumessa hiiri joutuu vaihtamaan pariloikkaan, jossa takatassut astuvat etutassujen jälkiin. Säikähtäneenä se pystyy singahtamaan pakoon jopa metrin mittaisella loikalla.
Lähetä kuvasi lumijäljistä
”Alusta asti kannattaa opetella katsomaan lumen rakennetta. Täällä Pohjois-Karjalassa on nyt pehmoista pulveria kaksikymmentä senttiä, siinä uppoaa kevytkin otus syvälle”, Sulkava sanoo.
Joskus eläimen paino ratkaisee tunnistuksen.
”Vaikkapa näädän ja saukon jäljet ovat joskus ihan saman kokoiset, mutta näätä kulkee lumen pintaa pitkin ja saukko uppoaa pohjaan saakka, ero on selkeä.”
Paras hetki lumijälkien tarkkailuun on päivän verran pienen lumisateen jälkeen. Silloin kaikki eläimet ovat jo ehtineet liikuskella ja jättää jälkiä, mutta eivät vielä sotkea niitä ramppaamalla edestakaisin.
Kuvitus: Juha Ilkka
Monta tarinaa
Eläimet tuppaavat väistämään ihmistä, ja monet ovat hämärä- ja yöaktiivisia. Lumi on parhaimmillaan kuin riistakamera, josta näkee, mitä eläimet ovat puuhanneet arkisissa touhuissaan. Jälkiä seurailemalla voi tutustua lajien tapoihin.
”Lumeltahan voi nähdä ihan kaiken. Mitä eläin on tehnyt, missä se on käynyt, miten se on saalistanut. Siitä voi lukea sen elämää vaikka kuinka pitkälle.”
Sulkava muistuttaa, että jalanjälkien lisäksi eläimiltä jää muitakin merkkejä. Jos ketun jäljet päättyvät kuoppaan, jonka vieressä on pisara verta, repolaista on onnistanut myyräjahdissa. Jos eläin on kakannut, tuotoksesta voi arvailla aiempaakin ruokalistaa – oliko saaliseläimillä turkki vai höyhenpeite? Suurpetojen virtsajäljistä taas saa selville, missä reviirien rajat kulkevat.
”Ahma pissii reviirimerkin ja raapii vähän kaarnaakin siitä kohtaa”, Sulkava kertoo.
Näätäeläimiin erikoistunut biologi tuntee erityisen hyvin saukkojen metkut. Kun koiraan ja naaraan jäljet risteävät jään reunalla ja yltyivät pian painiotteluksi, saattaa arvata, että niillä oli kevättä rinnassa.
”Kaikkia hauskoja asioita voi oppia niiden elämästä. Esimerkiksi poikueen yksilöt voi laskea pissijäljistä. Se on kuin ihmisillä, kun yksi menee pissille, niin toisillekin tulee hätä.”
Sulkava haastaa lumijäljistä innostuvia kärpän jäljille. Eläin löytyy suomalaisesta maaseutuympäristöstä melko helposti, ja ajan kanssa sen reviirin rajat voi selvittää lumijälkien perusteella.
Kärpän jäljet paljastavat myös metsästysonnen. Peto kantaa pyydystämänsä myyrät koloon lumen alle, ja silloin saaliistakin jää lumeen jälki. Myyrän häntä osuu lumeen tassujen toisella puolella, tylppä kuono toisella.
”On vanhan kansan sanonta, että kärppä tekee yössä enemmän jälkiä kuin tamma varsoineen kesässä. Se pitää hyvin paikkansa, ne ovat hirveän kovia juoksemaan edestakaisin”, Sulkava sanoo.