Varsinkin sademäärissä helmikuu ja maaliskuu ovat olleet kuin toistensa peilikuvia. Ennätyssateisesta helmikuusta on hypätty lähes ennätyskuivaan maaliskuuhun. Verrataanpa kuukausia hieman keskenään.

Helmikuu oli ennätyksellisen sateinen. Virolahdella tehtiin uusi helmikuun kokonaissademääräennätys: 134,8 mm. Aiempi ennätys vuodelta 2016 rikottiin myös Espoon Nuuksiossa. Helsingin Kaisaniemessä tammi-helmikuun sademäärän kertymä vastasi määrää, joka tyypillisesti saadaan toukokuun puoliväliin mennessä. Yksi mieleenpainuvimmista säätilanteista oli maanantaina 21.2.: samaan aikaan kun Leijonia juhlittiin Olympiastadionilla, pääkaupunkiin iski voimakas lumimyrsky. Päivän sademäärä Kaisaniemessä oli vedeksi muutettuna lopulta 32,3 millimetriä, mikä on Kaisaniemen säähavaintohistorian toiseksi suurin helmikuinen sademäärä!

Helmikuussa Suomen merialueilla myrskysi viitenä päivänä, mikä sekin on tuplasti keskimääräiseen nähden. Länsi- ja Luoteis-Eurooppaan iski poikkeuksellinen sarja myrskyjä kuukauden puolivälissä. Tällainen myrskyjen “klusteroituminen” eli usean peräkkäisen myrskyn esiintyminen lyhyessä ajassa nosti Itämeren vesimäärää, ja esimerkiksi Virossa mitattiinkin uusia helmikuun vedenkorkeusennätyksiä.

Helmikuussa pyrytti useana päivänä sankasti. Kuun lopussa Etelä-Suomessa lunta oli reilusti yli puoli metriä, Espoon Nuuksiossa jopa 92 cm.

Entä sitten maaliskuussa? Virolahden havaintoasemalla, siis siellä samalla asemalla joka oli historiallisen sateinen paikka helmikuussa, on nyt maaliskuun aikana (1.-22.3.) satanut vain 0,9 millimetriä! Se on itseasiassa Virolahden aseman historian pienin sademäärä 1.-22.3. välisellä ajalla. Ennätyssateisesta helmikuusta siirryttiin siis ennätyskuivaan maaliskuuhun. Muuallakaan Etelä-Suomessa ei maaliskuussa ole pahemmin sateita näkynyt. Esimerkiksi Ahvenanmaalla sadetta on saatu maaliskuussa toistaiseksi vain 0,1 millimetriä. Toisaalta kuukautta on vielä reilu viikko jäljellä, joten on todennäköistä että nämä lukemat vielä vähän kasvavat. Ei ole siis varmaa, muodostuuko koko maaliskuusta ennätyksellisen kuivaa, ja jos muodostuu, niin missä. 

Syynä kuivaan säähän on lähes paikalleen jämähtänyt korkeapaine Skandinavian yllä. Tanskassa, minne iski helmikuussa usea voimakas talvimyrsky perätysten, mitattiin lauantaiaamuna ilmanpaineeksi 1051,6 hehtopascalia. Se on Tanskan uusi maaliskuun ilmanpaine-ennätys. Voimakas korkeapaine on tuonut mukanaan sateentonta, heikkotuulista ja aurinkoista säätä. Miinuksena on tähän aikaan vuodesta alkava katupölykausi, joka aina pahentuu tällaisilla sateettomilla ajanjaksoilla. Maaliskuu on ollut myös tavallista lämpimämpi, mutta ei ehkä niin paljon kuin mitä päivän ylimmistä lämpötiloista voisi kuvitella. Yöt ovat olleet nimittäin vielä kylmiä, ja se laskee keskilämpötilaa.

Maaliskuussa on paistanut aurinko lähes jokaisena päivänä, ja Etelä-Suomi on ollut hienosti näkyvissä näkyvän valon satelliittikuvissa. Tämä kuva on maanantailta 21.3.2022. Kuvan lähde: Ilmatieteen laitos.

Mistä täyskäännös säätilassa helmi- ja maaliskuun välillä sitten johtuu? On vaikea sanoa tarkasti, mutta maaliskuun alussa stratosfäärin polaaripyörteeseen tuli häiriö, ja pyörre siirtyi hetkellisesti napa-alueilta kohti matalampia leveysasteita. Siten pitkään jatkunut stratosfäärin länsivirtaus heikentyi. Tämä on voinut johtaa siihen että Pohjois-Atlantin myrskyrata siirtyi Pohjois-Euroopan yltä pois samalla heikentyen, ja tilalle kehittyi sulkukorkeapaine. Toisaalta, on myös mahdollista, että tämä sulkukorkeapaine, eli ns. “Skandinavian blokkikorkea” on ollut syynä stratosfäärin tapahtumiin. Ilmakehässä kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja kausaalisuutta on usein vaikea selvittää. Kaoottisen luonteensa vuoksi kaikille ilmakehän säätapahtumille ei löydy edes mitään järkevää selitystä. 

Muutoksen tuulet ovat kuitenkin jälleen ilmassa. Ilmakehän fysiikan lakien mukaan, mitä pidempi suihkuvirtauksen aalto on, sitä hitaammin se liikkuu. Laajat korkeapaineet siis tyypillisesti liikkuvat hitaasti, ja välillä ne oikeastaan etenevät “vastavirtaan” eli idästä länteen. Pitkään Skandinaviaa hallinnut korkeapaine onkin nyt siirtymässä kohti Grönlantia, ja tilalle pääsee valahtamaan kylmää ilmamassaa oikean kevätmyrskyn saattelemana. On vielä vähän epävarmaa miten voimakas myrsky on tulossa, mutta osa ennusteista on indikointu hyvinkin voimakasta myrskyä lauantaille 26.3. Tähän aikaan vuodesta aurinko lämmittää jo selvästi maanpintaa, ja siten pääsee voimistamaan tuulenpuuskia, jos pilvisyys antaa myöten. Siten jos tuulimaksimi osuu keskipäivälle, voivat tuhot olla hieman voimakkaampia verrattuna yöaikaan. Toisaalta yli puolen metrin hanki ja maaperän routakerros varmasti vähentävät metsätuhoja verrattuna siihen jos myrsky osuisi syyskauteen.