Tukholmaa ei voi sanoa uudeksi tuttavuudeksi, mutta vesiltä sekin näyttää erilaiselta. Kun Gamla Stanin kapeita katuja on kävelty kyllästymiseen asti, avautuu vesiltä uusi perspektiivi pohjolan Venetsiaksi kutsuttuun kaupunkiin ja sen maamerkkeihin. Esimerkiksi kaupungintalo näyttäytyy entistäkin mahtavampana, kun lohikäärmeen kanssa peistä taittavaa Pyhää Yrjöä ja yli satametristä tornia katselee suoraan niiden alapuolelta tuulenvireen keinutellessa kajakkia.

Kajakista käsin hyvin huomaa, miksi Venetsia ei ole aivan tuulesta temmattu vertaus: 1200-luvulla perustettu kaupunki on rakennettu 14 saarelle Mälaren-järven ja Itämeren väliin ja kaupungissa on lukuisa määrä saarien välisiä salmia ja yli 50 saaria yhdistävää siltaa. Veden ympäröimässä kaupungissa on tutkittavaa kilometritolkulla ja jatkona komea Tukholman saaristo ja sisämaassa Ruotsin kolmanneksi suurin järvi, Mälaren, rikkonaisine rantoineen.

Kuva: Markus Sirkka

Aurinkoisena päivänä melojia tulee vastaan tasaiseen tahtiin. Joukossa on selvästi niin vasta-alkajia kuin itsevarmoja konkareita. Veneliikennettä suurkaupungissa luonnollisesti on, mutta ei mitenkään tungokseen asti, ja sekin huomaavaista, joten melojat mahtuvat mainiosti joukkoon. Turisteja pullisteleva, nähtävyyksiä kiertelevä alus on kuitenkin paras päästää ensin. Matalimpien siltojen ali ei mahdu juuri kanoottia suurempi vesikulkuneuvo, niiden takana ei isoja aluksia näe.

Tukholmassa riittää siltoja. Kuva: Markus Sirkka

Kanoottivuokraamoja on Tukholmassa useita. Kuva: Markus Sirkka

Kanoottivuokraamoja Tukholmasta löytyy luonnollisesti useita, ja osa sijaitsee aivan keskustassa, joten omatoimiset ja opastetut retket onnistuvat kaupungissa helposti. Kausi jatkuu aina jäiden tuloon asti, sillä osa melontayrittäjistä järjestää talvimelontaretkiä kuivapukuineen.