Kirjaston poistohyllystä löytynyt, Eino Kärjen suomeksi toimittama Värikuvakasvio (Wsoy) vuodelta 1953 on rakas aarteeni. Tässä alkujaan ruotsiksi nimellä Floran i färg ilmestyneessä kirjassa on saksalaisen Edgar Hahnewaldin upeat piirroskuvat. Liki 70-vuotiasta kirjaa pitää lehteillä varovasti jo senkin takia, että sivujen välissä on kasviretkiltäni poimittuja prässäytyneitä kasveja, muun muassa aitohiirenvirna. Vaikka kasvio ei sadalla esittelemällään lajilla pärjää tuoreemmille kasvioppaille, se voittaa ne kaikki tunnelmallaan.

Samanlainen ensikosketus kasvioihin oli Eeva Vaahteralla. Vaahtera työskentelee Luonnonvarakeskuksessa yliaktuaarina metsätilastojen parissa, mutta hän on opiskellut kasvitieteellistä kuvitusta Edinburghin kasvitieteellisen puutarhan kurssilla Skotlannissa. Etäkoulutus kesti kolme vuotta.

”Minua ovat aina kiehtoneet kasviot ja niiden kuvitukset. Muistan lapsena retkillä selanneeni ahkerasti saaristoluonnosta kertovaa Veneilijän luonto-opasta (Kirjayhtymä 1991), johon kuvat on piirtänyt Tuula Selin.”

Vaahteran kasvipiirroksia on julkaistu Luonnon­varakeskuksen julkaisussa, mutta motivaatiota olisi tehdä kuvituksia enemmänkin.