Kaksi laulujoutsenparia ja yksi pariton olivat asettuneet Helsingin Viikin hulevesialtaille 26. maaliskuuta.
Kuva: Jorma Laurila
Teksti ja kuvat: Jorma Laurila
Siellä pitkäkaulat noukkivat kaikessa rauhassa takapuoli pystyssä pohjakasvillisuutta. Välillä ne olivat pari päivää poissa, kaiketi Vanhankaupunginlahden sulapaikoissa, mutta palasivat sitten kovan lumimyräkän ajamina. Välitankkauksen jälkeen joutsenet suuntaavat pian pesimäpaikoilleen.
Joutsenet suhtautuivat ohikulkijoihin hyvin luottavaisina, elleivät suorastaan välinpitämättöminä, vaikka hulevesialtaat ovat aivan vilkasliikenteisen Viikintien varrella. Aikanaan arat erämaalinnut ovat hiljalleen alkaneet tottua ihmisiin, kun ovat saaneet olla rauhassa.
Kuva: Jorma Laurila
Jorma Laurila
Jorma toimi Suomen Luonnon päätoimittajana vuosina 1989-2016. Harrastukset: kaikenlainen luonto lähellä ja kaukana, valokuvaus ja retkeily.
Keväällä intensiivinen valo lietsoo hermovälittäjäaineiden tuotantoa. Ihminen vilkastuu ja kiinnostuu – ympäristöstään ja lajitovereistaan – liekö malttaa lepäämään, vaikka talvi sentään takana. Ei siitä ole kauaa, kun keväällä oltiin hyvin konkreettisesti heikkoina ja kuoltiin eniten.
On ihmeellistä, miten väkevästi lintujen laulu luo tunnelmaa, joka usein tuntuu sopivan täydellisesti hetkeen ja paikkaan. Onko sittenkin niin, että sovitamme lintujen lauluun omia tunnetilojamme? Olenko tänään peiponpirteällä tuulella, vaiko pajulinnun alakulon alhossa?
Iso osa maailman kurjista ja laulujoutsenista pesii Suomessa. Erityisesti Suomeen ovat mieltyneet myös esimerkiksi kuovi, metso, pilkkasiipi ja tavi. Kahlaajalintu jänkäsirriäinen on laji, jonka maailmankannasta ylivoimaisesti suurin osuus on asettunut Suomeen.
Tänään keskiviikkona 20.3.2024 on kevätpäiväntasaus. Hetki oli jo aamuviideltä, tarkalleen kello 05.06. Juuri silloin maapallo saavutti sen kohdan radallaan, jonka jälkeen planeetan pohjoinen pallonpuolisko on Auringon suosikki.
