Muuttolintukalenteri: Kottarainen löytää aina uusia säveliä
Yksi ääninäyte ei tee oikeutta kottaraiselle, sillä linnun repertuaari on ällistyttävän laaja. Reviiriään kuuluttava koiras viheltelee, naksuttaa ja kirskuttelee luovasti ääniä yhdistellen. Kottarainen on taitava matkija ja lisää lauluunsa ympäristöstään kuulemiaan ääniä, kuten muiden lintujen laulua ja vaikkapa koneita. Taitavimpien laulajien menestys naaraiden houkuttelussa on taattu.
Korean täplikkääseen höyhenpukuun sonnustautuneet kottaraiset saapuvat Suomeen maaliskuun ja huhtikuun aikana. Lumisade ja takatalvi saattavat päästä yllättämään ensimmäiset Itämeren ylittäneet linnut. Tuolloin ne voivat ilmestyä ravinnon perässä lintulaudoille. Kun lumi jälleen sulaa, kottaraisen voi nähdä kipittämässä pellolla tai niityllä etsimässä ötököitä lakastuneen heinikon seasta.
Tumma lintu sekoitetaan usein mustarastaaseen, mutta kottarainen on rastasta hieman pienempi ja lyhytpyrstöisempi. Kottarainen ei myöskään liiku hyppien, toisin kuin mustarastas.
Kottarainen etsii pesimäreviirinsä pelloilta tai karjatiloilta, joskus taajama-alueilta, kuten puistoista. Avoimen maaston lisäksi kottarainen tarvitsee reviirilleen sopivan pesäkolon tai linnunpöntön. Pariskunta voi rakentaa pesän myös rakennusten koloon.
Suomessa pesivät kottaraiset ovat viettäneet talvensa Euroopan läntisimmissä osissa, kuten Iso-Britanniassa ja Ranskassa. Ei kuitenkaan ole tavatonta, että jokunen kottarainen yrittää sinnitellä täällä talven yli.
Laji on taantunut Suomessa voimakkaasti ja hävinnyt pohjoisimmilta asuinsijoiltaan. Samalla se on kuitenkin yksi maailman yleisimmistä linnuista ja haitallinen vieraslaji muun muassa Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Loppukesällä suuriin parviin kerääntyvät linnut voivat aiheuttaa harmia myös viljelyksillä, sillä niille kelpaavat hyönteisravinnon lisäksi kaikenlaiset marjat ja siemenet.