Poimulehden kauniit, piparkakkureunaiset lehdet ovat herkullista alkukevään villiruokaa. Nuoret, suppuiset lehdet sopivat erinomaisesti salaattiin, mutta ne maistuvat vaikkapa teenä tai sosekeitossa. Maassamme kasvaa jopa 25 poimulehtilajia ja lehtien mauissa on eroja. Siksi niitä kannattaakin maistella jo kerätessä.

Poimulehti
Alchemilla vulgaris

Heimo: Ruusukasvit.
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
Koko: 10–50 senttiä.
Varsi: Rento, yleensä karvainen.
Lehdet: Tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti, varsilehdet pieniä, lapa pyöreä munuaismainen, usein poimuinen.
Kukka: Teriö puuttuu, verhiö säteittäinen, vihertävä–keltainen, 2–4 milliä leveä. Kukat pieninä ryhminä laajassa viuhkossa varren latvassa ja lehtihangoissa.
Kukinta: Touko–elokuu.
Elinympäristö: Pihat, puistot, pientareet, joutomaat, niityt, kedot, kalliot, ojat, rannat ja lehdot.
Levinneisyys: Koko maassa.

Suomessa kasvaa noin 25 poimulehtilajia. Se on helppo tunnistaa poimuisista, piparkakkumaisista lehdistään. Parhaan sadon korjaa alkukesällä nuorista ja nuppuisista lehdistä ennen kukintaa. Myös kukkia voi käyttää esimerkiksi salaatin koristeeksi. Suuren lajikirjon vuoksi lehtiä kannattaa maistella jo niitä kerätessä, sillä eri lajien maut vaihtelevat.

Lataa Villivihannekset-mobiilisovellus!

Suomen Luonnon Villivihannekset-mobiilisovellus

Miedonmakuiset lehdet sopivat juomiin, keittoihin, leivontaan sekä salaattiin. Jos kukkivan kasvuston poistaa, kasvi tekee uusia lehteä syksyyn saakka. Kukkia ja siemeniä voi käyttää mausteena. Kasvilla voi myös värjätä lankoja.

Poimulehti tyrehdyttää verenvuotoja, kiihottaa ruokahalua sekä parantaa ruuansulatusta. Naisten rohtona se tasapainottaa hormonaalista toimintaa ja kuulemma nuorentaa. Poimulehdissä on muun muassa flavonoideja.