Aivan eteläisimmässä Suomessa kellanvihreä maisema lehtipuineen on värjännyt upeasti kevään alun. Nyt se on jo muuttumassa tummemman vihreäksi.

Kiurut esittävät taivaallista veisuaan korkeuksissa. Vuokot, leskenlehdet, voikukat, kanankaalit, rentukat, tuomet ja monet muut koristavat pientareita. Pian koittaa syreenien aistit valloittava aika.

Vuodesta riippuen kevät etenee nopeammin tai hitaammin, välillä vähän jarrutellenkin. Jokainen kevät on erilainen, ja se on omanlaisensa joka puolella Suomea.

Joinain vuosina kevät saapuu yllättävän pian Lapin perukoillekin. Kevätpurot virtaavat rinteiltä hopeanauhoina ja lumipälvien rippeet täplittävät korkeimpien tuntureiden lakia ja tunturikoivuissa on jo pienet lehdet. Samaan aikaan Lapissakin rentukat kukkivat, sinirinnat, ”pohjoisen satakielet” taituroivat sävelillään, järripeipot ryystävät rinteillä, kapustarinnat esittävät vaikuttavia soidinlentojaan ja punakylkirastaat toivottavat kevääntuloa omalla murteellaan. Hillankukat valkaisevat vielä hieman apeita jänkiä.

Utsjoki, Sulaojan lähde. Kuva: Jorma Laurila

Vielä vähän rentukasta. Se on Lapissa tosiasiassa juhannuskukka, kun se etelässä on vappukukka. Kukkivia rentukoita voi ylimmäisessä Lapissa nähdä vielä heinäkuussakin.