Hankolaiset Jaana Sarnikorpi ja Eija Lehtola poimivat 22.8. Hangon Täktomista, Högholmenin luonnonsuojelualueelta isoja tatteja, jotka eivät sopineet tavallisten tattien tuntomerkkeihin.

Ruskea lakki, kullankeltainen reuna, kauniin keltaiset pillit, pitkä vaalea jalka, jonka pintakuviointi oli tunnusomaisen pitkäuurteinen. Hän onnistui selvittämään lajinimen omatoimisesti ja päätyi Suomelle uuteen tattilajiin Aureoboletus projectellus. Sieniä kasvoi paikalla runsaasti; merenrannan hiekkaisella mäntykankaalla. Hän kertoi asiasta Facebookissa ja innostuin lähtemään kaverini kanssa paikalle. Näin sain tutustua tähän Suomelle uuteen tattilajiin, jolla ei ole edes suomalaista nimeä. Olkoon alustavasti vaikka männynkultatatti – suora suomennos muiden kielten nimistä.

Sieniä kasvoi paikalla kymmenittäin, yksittäin ja muutaman tatin ryhminä. Lakin väri oli aika lailla herkkutattimainen, mutta reuna kullankeltainen. Myös pillit olivat kullankeltaiset – jo nuoresta pitäen, toisin kuin herkkutatilla. Isoimpien lakkien leveys oli lähes 15 cm. Pitkän jalan syväuurteisuus oli hämmentävää. Jalan latvasta lähes tyveen asti oli selvää uurteisuutta, jota en tiedä muilla suomalaisilla tateilla olevan.

Sieni mainitaan hyväksi ruokasieneksi. Niemessä olikin käynyt kerääjiä, jotka varmasti tietämättä siitä mitä keräsivät, olivat peranneet ja silpunneet tatteja jäkäläpatjalle ja varvikkoon. ”Syö vain sieniä, joita tunnet”, ei mennyt ihan kohdalleen tässä tapauksessa. Luultavasti keräsivät mielestään herkkutatteja.

Tähän tattiin liittyy mielenkiintoinen seikka. Laji on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja kasvaa yleisenä siellä kuivissa männiköissä. Se tavattiin ensi kertaa Euroopassa, Liettuasta, vuonna 2011. Vuonna 2013 se raportoitiin jo Latviasta, missä se valittiin vuoden sieneksi 2014. Lisäksi se on löydetty Puolasta 2016 ja Norjassa ja Tanskassa 2014 ja Ruotsista Öölannista vuonna 2017. Ruotsissa se on levinnyt nopeasti Tukholman seudulle asti. Se on myös laajalti levinnyt Virossa. Eli männynkultatatti on todella ripeästi laajentanut levinneisyysaluettaan. Lieneekö toista näin hurjasti levinnyttä helttasienilajia?

Sieni mainitaan hyväksi ruokasieneksi. Kuva: Lasse Kosonen