Viiruvalmuska on todella erinomaisen makuinen, riittoisa ruokasieni. Sitä ei tarvitse esikäsitellä ja käy kaikkeen, mihin yleensä miedot ruokasienet sopivat.
Tervetuloa tattikouluun! Nyt riittää, että opit herkkutatit, punikkitatit ja lehmäntatit omiksi tattiporukoikseen. Sen jälkeen voit opetella lajeja, mikä ei ole ihan helppoa asiantuntijallekaan.
Sieniin hurahtaneilla on reppu pakattuna ja kori eteisen pöydällä odottamassa. Nyt sieneen kannattaakin jo pinkaista. Sieniä on näet kovaa vauhtia nousemassa eri puolille maata.
Sienikausi on käynnistynyt myös baltiassa. Hyvien neuvojen saattelemana päätin koittaa onneani. Saaliiksi tuli rikkikääpää, jolla ruokittiin kansainvälinen hostelliväki.
Kuin valkoisia höyheniä, puuvillakuituja tai hiuksia tunkeutuu puun kuoren välistä. Jotain sientä? Ei, kun sitä koskettaa, se hajoaa ja sulaa sormiin. Ilmiö on melko yleinen, mutta sitä näkee harvoin.
Oikein käsiteltynä korvasieni on herkkujen herkku, mutta käsittelemättömänä aiheuttaa vaikean myrkytystilan, jopa kuoleman. Syy on helposti haihtuvan solumyrkyn, gyromitriinin.
Punakärpässieni ei ole myrkkysienistämme vaarallisin, mutta siihen liittyy enemmän tarinoita kuin yhteenkään muuhun sieneen. Wassonien hypoteesin mukaan kärpässieni tarkoittaa sientä, joka aiheuttaa kärpäsiä päähän, tekee ihmisen sekopäiseksi – ja sehän on punakärpässienen kiistaton ominaisuus. Artikkeli on julkaistu Suomen Luonnon numerossa 6/2012
