Lokakuu ei ole kuten muut kuukaudet
Lokakuu on erikoinen kuukausi. Se ei ole lämmennyt pitkällä aikavälillä kuten muut kuukaudet. Kulunut lokakuu oli siitä hyvä esimerkki.
Lokakuu on erikoinen kuukausi. Se ei ole lämmennyt pitkällä aikavälillä kuten muut kuukaudet. Kulunut lokakuu oli siitä hyvä esimerkki.
Marraskuun alussa maailmalta kantautui mielenkiintoisia sääuutisia. Lokakuu oli maailmanlaajuisesti ennätyksellisen lämmin, mutta Pohjois-Eurooppa, Suomi mukaan lukien, onnistui pysyttelemään tavallista kylmempänä. Ennätyslämmin lokakuu ei siis näkynyt meillä täällä Suomessa, vaan kuukausi oli kotimaassa reilut kaksi astetta tavallista viileämpi.
Mistä tavanomaista viileämpi kuukausi sitten johtui, jos kerran maapallolla oli tarjolla lämpöä ennätysmäärin? Suomessa, ja laajemminkin Pohjois-Euroopassa syys-ja talviaikainen lämpötilan vaihtelu kuukausi- ja vuodenaikaisskaalalla riippuu voimakkaasti laajamittaisista ilmakehän kiertoliikekuvioista. Suomeksi sanottuna, lämpötilat riippuvat siitä mistä päin tuulee. On esimerkiksi hyvin tiedossa, että Pohjois-Atlantin oskillaation (NAO) positiivinen vaihe johtaa Pohjois-Euroopassa yleisesti ottaen normaalia lämpimämpiin ja kosteampiin talviin. Vastaavasti NAO:n negatiivisessa vaiheessa Pohjois-Euroopassa vallitsee tyypillisesti tavanomaista kylmemmät ja kuivemmat talviolosuhteet.
Lokakuussa 2023 keskimääräinen NAO-indeksi oli -2,0, eli selvästi negatiivinen. Tämä tarkoitti sitä, että Grönlannin ja Islannin tienoilla oleva matalapaine oli keskimääräistä heikompi, johtaen heikompiin länsivirtauksiin Pohjois-Euroopassa. Tässä yksi syy kylmälle säälle.
Lokakuun aikana Fennoskandian yllä viihtyi useasti yläilmakehän matalapaine, eli ylämatala. Sen seurauksena myrskyrata, eli matalapaineiden reitti oli suuntautunut lähinnä Suomen yli itään, kun normaalisti matalapaineet seuraavat Pohjois-Atlanttia pitkin kohti Jäämerta.
Kylmä lokakuu johtui siis luonnollisesta ilmakehän vaihtelusta alati lämpenevällä maapallolla. Mutta, lokakuussa on jotain muutakin outoa. Se on nimittäin kuukausi, joka ei ole lämmennyt pitkällä aikavälillä niin kuin muut sen seuralaiset.
Ylläolevassa kuvassa on esitetty kunkin kalenterikuukauden lämpenemisvauhti Suomessa. Nämä ovat johdettu lineaarisen regression avulla, käyttäen ennustajana globaalin lämpenemisen lineaarista trendiä eri kuukausille vuosina 1979-2023 (marras-joulukuun osalta 1979-2022).
Graafin y-akseli siis kertoo, miten monta astetta Suomessa lämpötila on noussut 0,1 asteen globaalia lämpenemistä kohti. Esimerkiksi joulukuut ovat lämmenneet vuodesta 1979 lähtien jopa viisinkertaisella nopeudella globaaliin lämpenemiseen nähden, mutta on hyvä huomata että viimeaikaisen tutkimuksen mukaan ilmakehän luonnollinen vaihtelu on voimistanut lämpenemistä erityisesti marras-joulukuussa.
Lokakuu erottuu joukosta. Siinä missä sen naapureista syyskuu on lämmennyt noin tuplasti ja marraskuu noin nelinkertaisesti globaaliin lämpenemiseen nähden, lokakuu on lämmennyt “vain” suurin piirtein samaa vauhtia kuin globaali keskiarvo.
Edellämainitussa tutkimuksessa havaittiin, että ilmavirtaukset ovat enenevässä määrin lokakuussa käyneet Pohjois-Venäjältä ja Jäämereltä, tuoden kylmää säätä. Kylmät ilmavirtaukset ovat siis kumonneet taustalla tapahtuvaa (globaalia) lämpenemistä. Koska ilmakehän kiertoliike ja tuulien vaihtelu ovat pääosin ilmakehän satunnaisen vaihtelun aikaansaamaa, on mahdollista (ja todennäköistä), että tulevina vuosina voisi esiintyä vastaavasti keskimääräistä lämpimämpiä lokakuita sen verran useasti, että eri kuukausien väliset lämpenemistrendit tasoittuvat. Tällöin pitkällä aikavälillä eri kuukausien lämpenemistrendit lähestyisivät ns. pakotettua, kasvihuonekaasujen lisääntymisestä johtuvaa lämpenemistä. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että tulevaisuudessa voisi olla odotettavissa varsinkin kylmempiä joulukuita.
Toisaalta, on myös pieni mahdollisuus sille, että lokakuiden heikon lämpenemisvauhdin takana on joku ilmastonmuutoksesta johtuva syy, jolloin kyse ei olisikaan satunnaisvaihtelusta. Esimerkiksi Arktisen alueen lämpenemisellä on osoitettu olevan vaikutuksia keskileveysasteiden sääilmiöihin. Tätä aihetta voisi tulevaisuudessa tutkia enemmänkin, varsinkin jos tulevina vuosina lokakuut pysyttelevät kylminä.