Saimaalla elää yksi maailman harvinaisimmista nisäkkäistä – saimaannorppa. Nyt sen kannaksi arvioidaan 480 yksilöä. Petteri Saarion käsikirjoittama ja ohjaama dokumenttielokuva Operaatio norppa valaisee taitavasti ja monipuolisesti sitä työtä, jonka tuloksena tämä Saimaan alkuperäinen asukki ei ole uhanalaisluokitukseltaan enää äärimmäisen uhanalainen – vaan erittäin uhanalainen.

Tilanne ei siis ole norpan kannalta vieläkään hyvä. Yksikin huono pesimävuosi voi olla norpan huomiselle kohtalokas.

Operaatio norppa kertoo paitsi saimaannorpasta myös ihmisistä, jotka joko työkseen tai vapaaehtoisesti tekevät sinnikkäästi työtä norpan elinolojen parantamiseksi.

Yhdeksi keskeiseksi henkilöksi nousee Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila, joka kulkee Saimaan jäillä niin sakeassa lumipyryssä kuin sohjon keskellä kelirikossa saimaannorpan pesiä etsien, tutkien ja rakentaen.

Metsähallituksen kenttämestari Teemu Uotila (vas.) ja luonnonsuojelun eritysiasiantuntija Miina Auttila etsivät norppien pesäkinoksia Saimaalla. Kuva: Petteri Saario

Norppa kaivaa pesänsä rannan lumikinokseen, johon se synnyttää kuutin. Vähälumiset talvet kuitenkin vaarantavat pesinnän, ja siksi Saimaan saarien ja luotojen rannoille kolataan lunta talkoilla. Näihin ihmisen tekemiin apukinoksiin on syntynyt jo 300 kuuttia.

Mutta jos kolattavaa luntakaan ei ole, on otettava käyttöön keinopesät. Kokeilussa on ollut monta erilaista mallia, joissa on hyödynnetty muun muassa pressua, auton peräkärryn kuomua ja turvetta. Turvepesät ovat olleet tähän mennessä suosituimpia, ja keinopesään onkin jo syntynyt ainakin yksi kuutti.

Kun dokumenttielokuvassa moottorikelkan perässä vedetään matalaa iglua muistuttavaa muovista keinopesää Saimaan saareen, minulla nousee pala kurkkuun. Tähänkö on tultu, että yhden maailman harvinaisimman nisäkkäään tulevaisuus on pian ihmisen rakentaman pesän varassa? Ihmisen varassa?

Petteri Saario ja Antti Saario kuvasivat Operaatio norppaa kolme vuotta. Tinkimätön työ näkyy vuodenaikojen vaihtelussa sekä tutkijoiden maastotyön monipuolisessa ja peittelemättömässä kuvauksessa. Pesästä löytynyt kuollut kuutti on tutkijan käsissä kylmääkin kylmempi, ja hiekkasärkältä löytyneeltä kuolleelta aikuiselta norpalta tutkija leikkaa tottuneesti pään irti, sillä kallo päätyy museonäytteeksi ja siitä irrotettu hammas iän määritykseen.

Saimaannorpalla, kuten monella muullakin uhan alla elävällä lajilla riittää haasteita. Ilmasto muuttuu, elinympäristöt vähenevät ja luontokato etenee vääjäämättömästi.

Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantija Miina Auttila esittää yhden, mutta sitäkin painavamman toiveen: ”Toivoisin, että jokainen ihminen omaa kulutusta ja elämäänsä ratkoessa muistaisi, että me ei omisteta luontoa, se on meillä lainassa. Kaikki lajit, jotka sieltä kerran katoavat, katoavat iäksi.”

Operaatio norppa tekee kunniaa niin luonnonsuojelun asiantuntijoille kuin vapaaehtoisillekin. Heitä tarvitaan, sillä joka yhdeksäs luonnossamme elävä laji on uhanalainen.

Operaatio norppa on katsottavissa Yle Areenassa ja Yle TV1-kanavalla lauantaina 16.12. klo 18.40 ja uusintana 17.12. klo 8.00.

Lue lisää saimaannorpan alkuperästä Suomen Luonnon (9/2023) artikkelista Mistä tulit, saimaannorppa?