Löysin syyskuussa 2022 liikekeskusalueen nurmikkolaikulta Kangasalta mielenkiintoisen näköisiä sieniä. Ne herättivät huomioni, koska olin jonkin aikaa tavoitellut myrkkymalikan löytämistä.

Myrkkymalikka on pieni, valkeahko sieni, joka kasvaa nurmikoilla ja yleensä ihmistoiminnan vaikutuspiirissä. Lajia ei varmistetusti ole tavattu Suomesta, mutta havaintoja on silti kertynyt etelärannikon piiristä toistakymmentä. Osa havainnoista on epävarmoja ja jotkut väärin määritettyjä. Nykyään lajit varmistetaan DNA-sekvensoinnilla.

Harmillista kyllä, kadotin vuoden 2022 näytteeni, mutta toivoin sienen ilmestyvän taas vuonna 2023. Näin tapahtuikin ja taas minulla oli lajista valokuva ja sieninäyte, jonka toimitin DNA-analysointiin. Ilokseni DNA osoitti lajin olevan myrkkymalikka Clitocybe rivulosa. Tämä oli ensimmäinen DNA-testattu näyte tästä myrkkysienestä maastamme.

Myrkkymalikan voi sekoittaa ruokasienistä lähinnä jauhosieneen, joka voi myös kasvaa nurmikoilla. Erona ovat kuitenkin jauhosienen pitkälle johteiset heltat, punertava itiöpöly ja hyvin voimakas lettutaikinan tuoksu. Jauhosieni on myös päältä yleensä tasaisen valkoinen, kun taas myrkkymalikan lakin päällä on usein rusehtavia täpliä, viiruja tai laikkuja. Toisinaan lakin pohjamalto kuultaa ruskeana valkoisen, ohuen pintakerroksen läpi.

Englanniksi myrkkymalikkaa on kutsuttu nimellä Fools funnel, hullun suppilo, joka viitannee sen myrkyllisyyteen. Myrkyllisyystiedot tästä lajista ovat ristiriitaisia. Toisaalla sitä sanotaan vaarallisen myrkylliseksi, toisaalla lievästi myrkylliseksi. On mahdollista, että tässä on sekoitettu useita samannäköisiä lajeja toisiinsa. Keskieurooppalaisessa myrkkysienikirjassa mainitaan 13 malikkalajia myrkkysieninä. Joukossa on muun muassa Suomessakin yleinen laji valkomalikka Clitocybe phyllophila, joka muodostaa havumetsissä isojakin ryhmiä tai jopa noidankehiä. Laji ei kasva nurmikolla kuten myrkkymalikka.

Sieni sisältää myrkyllistä muskariinia

Myrkkymalikassa on muskariinia, joka on ensimmäinen sienistä eristetty myrkky. Muskariinia on esimerkiksi punakärpässienessä, jonka mukaan se on nimettykin. Muskariini vaikuttaa parasympaattiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon. Oireet alkavat muutaman minuutin kuluttua sienen nauttimisesta. Ensioireita on eritystoiminnan lisääntyminen: kyynelehtiminen, hikoilu ja syljeneritys. Vakaviin myrkytyksiin liittyviä oireita ovat oksentelu, ripuli, näköhäiriöt ja alhainen verenpaine. Ensiapuna suositellaan oksennuttamista ja veden juomista. Muskariinimyrkytys vaatii sairaalahoitoa, mutta kuolemantapauksia ei tunneta.

Nyt tehdyllä löydöllä on merkitystä sikäli, että osataan varautua mahdollisiin myrkytyksiin. Tämä laji kasvaa vieläpä ihmistoiminnan piirissä, jossa sen on mahdollista aiheuttaa uhkaa lemmikkieläimille ja lapsille, jotka voivat maistella kaikkea löytämäänsä.