Tuulisen ja kylmän huhtikuun päivän tunnelmia haikaroiden purolla, entäpä aamu...!
Merenlahti on aikojen kuluessa kuroutunut melkein irti merestä. Pieni joki on kalojen kulkureitti kudulle. Haikarat tietävät sen. Harmaahaikara ja jalohaikara.
Merenlahti on aikojen kuluessa kuroutunut melkein irti merestä. Pieni joki on kalojen kulkureitti kudulle. Haikarat tietävät sen. Harmaahaikara ja jalohaikara.
Tuuli puhalsi eilen 22.4.2024 Virossa melkoisen napakasti. Nollan asteen keli tuntui paljon kylmemmältä. Haikaratkin näyttävät joukolla pyrkivän kalaan tuulelta ja ajoittaiselta lumisateela suojaisempaan joen mutkaan, vaikkei niillä hätää olekaan. Penkka ja korkea ruovikko antavat kuitenkin mukavan suojan.
En ole koskaan nähnyt tällaista määrää harmaahaikaroita kalassa näin pienellä alalla. Joukossa on myös jalohaikaroita. Vieri vieressä ne kyttäävät kutemaan nousevia särkikaloja saaliikseen. Toisella rannalla on noin 25 haikaraa kuva-alalla, vastakkaisella aivan samalla kohtaa ruovikon takana vielä enemmän. Keväällä harmaahaikaroita kyllä joskus kököttää muuton jälkeen kolminumeroisiakin määriä suojaisalla pellolla. Pesiäkin saattaa olla satoja Viron haikarayhdyskuntien puissa.
Yöllä satoi yllättäen 10-20 cm märkää suojalunta. Illan tuulinen ja luminenkin sää vaihtui takatalveen. Silloin joen rannassa oli tämän tämän näköistä. Kuvat on otettu vähän ennen auringonnousua tänään 23.4.2024. Haikarat kyllä pärjäävät, vaikka ihmettelevätkin äkillistä takatalvea. Monille lintulajeille takatalvi on kuitenkin paljon vaikeampi. Siitä ehkä ensi viikolla.