Helteinen toukokuu sai lämpöä rakastavat sudenkorennot kuoriutumaan aikaisin. Sudenkorentojen toukat elävät vesistöissä, ja kun vedet lämpenevät nopeasti, toukat kuoriutuvat aikaisemmin ja suurin joukoin.

”Toukat arvioivat myös päivän pituudesta vuodenaikaa ja sitä, onko aika kuoriutua. Mutta lämpö sai vähintään puolet sudenkorennoista aloittamaan lentonsa jo toukokuussa”, arvioi sudenkorentoasiantuntija Sami Karjalainen.

Sudenkorentojen runsauden ovat voineet huomata kaikki vesistöjen äärellä liikkujat. Harrastajat ovat laittaneet merkille, että tänä kesänä on näkynyt paljon esimerkiksi liitokorentoja ja aitojokikorentoja, joita pidettiin ennen melko harvinaisina.

”Mökkipihallani Virolahdella on ruskohukankorentoja enemmän kuin ikinä”, Karjalainen kertoo.

Porvoosta löytyi uusi sudenkorentolaji, kiilaukonkorento

Lisäsäpinää runsaaseen sudenkorentokesään toi kesäkuun alussa Porvoosta löytynyt Suomelle uusi sudenkorentolaji. Kiilaukonkorento, joka on tieteelliseltä nimeltään Aeshna isoceles, löytyi vanhalta hiekkakuoppa-alueelta, jossa sen löytäjä Veijo Silvennoinen oli kuvaamassa sudenkorentoja.

Kiilaukonkorento on keski- ja eteläeurooppalainen laji, ja viime keväästä lähtien siitä on tehty paljon havaintoja Virosta. Sen saapumista Suomeen osattiin siis odottaa.

Ruskeasävyinen ja vihreäsilmäinen kiilaukonkorento ei ole ukonkorennoksi suuri, vaikka se keskimääräistä sudenkorentoa komeammat mitat aikuisena saakin.

”Kiilaukonkorento ei hirveän läheisesti muistuta muita sudenkorentojamme. Ruskoukonkorentoon sen saattaa maallikko ehkä sekoittaa, sillä ne molemmat ovat ruskeita. Mutta kiilaukonkorennon takaruumiin tyvessä oleva vaalea ja kolmiomallinen täplä on selkeä erottava tekijä”, Karjalainen sanoo.

Suomessa elelevien sudenkorentolajien määrä on lisääntynyt selkeästi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuosituhannen vaihteessa lajeja oli 52, kun nyt määrä on 64 tunnettua sudenkorentolajia.

Sudenkorennon toukat saattavat kuoriutua vuotta aikaisemmin

Loppukesä on todennäköisesti sudenkorentojen osalta hiljaisempaa. Sudenkorennon aikuiselämä kun kestää vain parista viikosta kuukauteen, ja alkukesällä ovat lennelleet monet niistäkin sudenkorennoista, jotka viileällä säällä olisivat kuoriutuneet myöhemmin.

Sudenkorennot eivät lämmön innoittamina tee toista sukupolvea, kuten vaikkapa useat päiväperhoset voivat tehdä. Mutta jos lämpimät säät jatkuvat, vesistöissä oleilevat sudenkorentojen toukat saattavat vaihtaa suunnitelmaa.

”Voi olla mahdollista, että jotkut toukat päättävät, että eivät käytä kolmea vuotta kehittymiseen, vaan kuoriutuvatkin jo kahden vuoden jälkeen, tänä kesänä”, arvelee Karjalainen.

aitojokikorentokiilaukonkorentolajihavaintoliitokorentoruskoukonkorentoSami Karjalainensudenkorennotsudenkorento

Tilaa Suomen Luonto

Suomen Luonto on ajankohtaisen ja innostavan luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.