Sukeltaessani kesällä Muuramen Muuratjärvessä näin metrin syvyydessä järviruo’on kyljessä neonvihreän hevosenkengän muotoisen rinkulan, jonka sisällä hohtivat sadat pienet pisteet. Se oli kuin tähtiportti muuten niin värittömässä suomalaisjärvessä. Mikä se oli?

Kuvassa näkyvä vihertäpläinen ja arviolta 5–7 senttimetrin läpimittainen hyytelörengas, on jonkin isosirvikkäiden vesiperhosheimoon kuuluvan lajin munaryhmä.

Tähän heimoon kuuluvat isokokoisimmat vesiperhosemme. Munivat isosirvikäsnaaraat kiinnittävät munaryhmänsä seisovissa tai hitaasti virtaavissa vesissä veden alla vesikasveihin, kiviin, uponneisiin puihin ja oksiin sekä muun muassa kalastajien verkkonaruin ja katiskoihin. Kiinnityskohta saattaa olla jopa reilusti yli metrin syvyydessä.

Muniva naaras sukeltaa usein kävelemällä verkkonarua tai vesikasvin vartta pitkin ja kiinnittää sitten valitsemaansa kohtaan munaryhmän. Se kiinnittää pitkulaisen munaryhmän molemmat päät ja sitten munia ympäröivä hyytelökerros turpoaa vedessä kuvassa näkyvän renkaan kaltaiseksi. Siinä erottuvat kehittyvät munat vihreinä tai tummina täplinä. Hyytelön suojassa munat kehittyvät toukiksi parissa kolmessa viikossa. Toukat hakeutuvat sitten pohjalle ja kasvaessaan ne rakentavat suojakseen kasvimateriaalista ”kopan”. Ennen koteloitumistaan nämä ”koppamadot” ovat muutaman senttimetrin mittaisia.

Verkkojaan ja katiskoitaan kokevat kalastajat löytävät usein irrallaan olevia renkaita, sillä ne saattavat irrota kiinnityskohdastaan kalastusvälineitä käsiteltäessä.