Kurkiseuranta: Myötätuuli kiritti GPS-kurjet liikkeelle
Kartta ja kuva: Ran Nathan, Idan Talmon, Anna Tuominen & Mikko Korhonen / Vastavalo
Mikä kurkiseuranta?
Suomen Luonto alkoi syksyllä 2020 seurata nuorten kurkien matkaa niiden ensimmäisellä syysmuutolla. Ne kantavat jaloissaan rengastajien kiinnittämiä gps-paikantimia, joiden avulla niiden lentoa voidaan seurata yksityiskohtaisesti.
Kurkien joukko on vaihtunut vuosien varrella, ja alkuperäisestä nelikosta mukana on vain Harmaa. Harmaan rinnalla seuraamme kesällä 2023 kuoriutuneiden Esterin, Haiskun, Kullan ja Laurin menoa.
Gps-kurjet ovat osa israelilaisen ekologin Idan Talmonin professori Ran Nathanin tutkimusryhmässä tekemää väitöskirjatutkimusta. Niiden seikkailuja päivityksissä kommentoi biologi Petri Suorsa, joka on yksi tutkijoiden yhteistyökumppaneista Suomessa.
Viikonlopun alla kirkas sää ja pohjoistuuli kirittivät suuret kurkilentueet liikkeelle. Biologi Petri Suorsa arvioi, että valtaosa Suomen kurjista lähti maasta viikonlopun aikana.
”Rynnistys oli todella voimakas, lähtöön oli erittäin optimaaliset olosuhteet”, hän sanoo.
Esteri lähti liikkeelle Oulujärveltä keskiviikkona 18. syyskuuta. Se pysähtyi yöksi Lapinlahdelle ja jatkoi seuraavana päivänä Pieksämäelle.
Perjantaina aamun sarastaessa Esteri nousi taas ilmaan ja suuntasi kohti Suomenlahtea. Puolen päivän aikaan kurki lähti ylittämään merta ja saapui vaastarannalle tunti ja 40 minuuttia myöhemmin. Vertailun vuoksi: Tallinnan-lautalla lahden ylitys kestää ainakin kaksi tuntia.
Esteri jatkoi lentoaan Viron yli, kunnes koukkasi etelärajalla länteen kohti Itämerta. Se pysähtyi yöksi soiseen Soomaan kansallispuistoon. Lauantaina 21.9. kurki ennätti Liettuaan asti ja on siitä lähtien pysytellyt aloillaan Panevėžysin kaupungin tuntumassa.
Harmaan matka alkoi Kuopion Muuruvedeltä aamuyhdeksältä perjantaina 20. syyskuuta. Se ennätti Suomenlahden rannikolle iltapäivällä viiden jälkeen, ja lähti siis Suomesta samana päivänä kuin Esteri.
”Siinä on ollut sopiva pohjoisvirtaus. Perjantai oli hyvä muuttopäivä”, Suorsa kertoo.
Harmaa yöpyi Koillis-Virossa Murakan luonnonsuojelualueella Ratvan suolla. Lauantaina se jatkoi matkaansa Latviaan Väinäjoelle, missä se yhä lepäilee.
Muuttotuulet puhalsivat ainakin jossain määrin myös etelämpänä Euroopassa, sillä Lauri-kurki lähti Puolan Białystokista. Se aloitti syysmuuttonsa jo päivää ennen Esteriä, tiistaina 17. syyskuuta.
Keskiviikkona Lauri pysähtyi Hortobágyn kansallispuistoon. Laidunten ja kala-altaiden mosaiikki on kurkimuuton solmukohta, jossa syksyisin levähtää jopa 200 000 kurkea.
Kurkien valtatiellä
Hortobágy on monille kurjille etappi, jossa viivytään pitkään valmistautumassa syysmuuton loppurutistukseen. Myös Lauri saattaa jäädä aloilleen pitkäksi aikaa.
”Jopa koko talveksi”, Suorsa sanoo.
Kultaan ja Haiskuun muuttoinnostus ei tarttunut, vaan ne viipyvät yhä aloillaan Valko-Venäjällä ja Puolassa.