Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Perustetaan saamelaisalueen metsien kansallispuisto!
Saamelaisten kansallispäivä on torstaina 6.2.2025. Sen kunniaksi seuraavassa esitetään saamelaisalueen metsien kansallispuiston perustamista. Esitystä puoltavat useat tärkeät ja toisiaan tukevat syyt.
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Taviokuurna, kuvat: Samuli Haapasalo
5/2025
Kansallispuiston perustamisella vahvistettaisiin saamelaisten luontaiselinkeinojen ja samalla saamelaisten kielten ja kulttuurien ja myös uusien elinkeinojen tulevaisuutta. Kansallispuiston perustaminen poistaisi monia luontaistalouteen, saamelaisalueen metsiin ja laidunalueisiin kohdistuvia uhkia ja epävarmuuksia maankäytön ja luonnon suhteen.
Urpiainen
Saamelaisalueen kansallispuisto merkitsisi myös isoa askelta herkän ja haavoittuvan pohjoisen Lapin luonnon suojelemiseksi, ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten ehkäisemiseksi sekä lajikadon torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden varjelemiseksi.
Kansallispuisto tulisi perustaa riittävän suurena ja yhtenäisenä, jopa Suomen suurimpana kansallispuistona, suojelemaan pohjoisen Lapin metsiä, soita, tuntureita, vesistöjä ja maisemaa luonnontilaisilla ja sitä lähellä olevilla alueilla. Kansallispuiston perustamista valtion ja yksityisten kannalta helpottaa se, että se voitaisiin perustaa metsähallituksen tällä hetkellä hallitsemille maille.
Metsähallitukselle alueen metsätalouden tuotto on pieni, sillä metsän uusiutuminen alueella vie jopa 300 vuotta. Metsien hakkuut kaikkein pohjoisimmassa Suomessa ovat paitsi ristiriidassa luontaiselinkeinojen ja luonnonsuojelun kanssa, myös taloudellisesti vaikeasti perusteltavissa. Hakkuiden sijaan metsähallituksessa painottuisivat luonnonhoito ja ennallistamishankkeet alueella.
Lapintiainen
Saamelaisalueen kansallispuisto merkitsisi myös huomattavan hiilinielun toteuttamista. Alueen metsiin ja soihin varastoitunut hiili sidotaan pysyvästi eikä se vapaudu ilmakehään. Hiilinieluissa Suomella on ilmastoratkaisujen rinnalla miljardien eurojen taloudellinen intressi.
Alkuperäisen luonnon säilyttäminen ja suojeleminen tuo mukanaan myös merkittävät mahdollisuudet luontomatkailun kehittämiseen vastuullisella tavalla.
Suomen valtiolle ja saamelaisille kansallispuiston perustaminen voisi merkitä myös yhtä isoa ja vaikutuksellista toimenpidettä sovintoprosessissa. Se olisi luonteeltaan hyvä yhteinen asia kaikkien tavoitteiden osalta.
Taviokuurna
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Uivelo oli näkyvästi esillä eri merialueilla tammikuun alkupäivien Viron saarikierroksella. Edellisissä jutuissa esiintyivät ensin pääosissa allihaahka ja sitten alli ja molemmissa alkuvuoden ihmeelliset valot. Nyt on vuorossa talvehtiva pohjoisen uivelo. Ja vielä on tulossa muitakin.
Allihaahka kauniissa valossa täydellistää talvisen merenlahden tunnelman kolmen ornitologin kiehtovalla talviretkellä Viron saarilla ja Läänemaalla. Seuraavassa blogissa ylitämme Soela väin -salmen Saarenmaalta Hiidenmaalle.
Kuva-arkistosta selailin esiin muutaman tunnelmallisen kuvan 1980-luvun talvilintulaskennoista Valkealan ja Mäntyharjun Repoveden erämaan maisemista. Erämaan keskeiset osat ovat nyt Repoveden kansallispuistoa ja muita siihen liittyviä suojelualueita.