Viime viikonloppuna takatalvi hellitti otteensa ja tuulet kääntyivät. Suotuisissa virtauksissa Suomeen saapui tuhansia kurkia, niin myös Harmaa.

Maanantaina 14.4. sen paikannus tuli Lopelta, Riihimäen kupeesta. Seuraavana yönä kurki paikantui jo Pielaveden eteläpuolelle Pohjois-Savoon, ja 15. päivän iltana se oli koukannut kaakkoon ja saapunut viimekesäiselle reviirilleen Suvasvedelle.

Biologi Petri Suorsa kertoo, että kurjet ovat hyvin reviiriuskollisia, eikä esimerkiksi viime kesänä epäonnistunut pesintäyritys saa Harmaata ja sen kumppania suunnittelemaan maiseman vaihdosta.

”Yleensä ne sinnikkäästi yrittävät siellä, minkä ne ovat valinneet, ellei puoliso ole vaihtunut”, hän sanoo.

Syystä tai toisesta Harmaan paikannin ei ole saanut kattavia reittitietoja lähetettyä, mutta onneksi laite on pystynyt ilmoittamaan yksittäisiä paikannuspisteitä. Tämän vuoksi kurjen reitin loppuosa on merkitty karttaan katkoviivalla.

Lauri löytyi Ukrainan Pultavasta

Suorsa sai viimeinkin huokaista helpotuksesta, kun Lauri ilmestyi kartalle Ukrainan Pultavassa 8. huhtikuuta. Se oli ollut kadoksissa lähes kaksi viikkoa.

Ensimmäinen paikannus oli samanlainen kuin Harmaan viimeisimmät sijaintitiedot, eli merkki kartalla oli siirtynyt Pultavaan. Tuolla alueella yhteydet ovat kuitenkin toimineet hyvin ja reittitiedot päivittyneet säännöllisesti.

”On mukavaa, ettei tarvitse enää jännittää”, Suorsa toteaa.

Ennen katveeseen joutumistaan Laurin paikannus tuli läpi 27. maaliskuuta muuttolennosta kohti Mustaamerta. Kuten Suorsa tuolloin arveli, kurki oli jatkanut suoraan merelle ja sen yli Krimille. Se saapui niemimaan kaakkoisrannalle kolmelta aamuyöllä.

Kurjen reittiä alueella täytyy arvioida tavanomaista tarkemmin, sillä paikannukset tekevät lukuisia yllättäviä sivuhyppyjä.

”Siellä on kauhea gps-häirintä, paikannukset singahtelevat sinne tänne. Rajua on ollut gsm-häirintäkin, kun ei mitään tullut läpi”, Suorsa summaa.

Maaliskuun 28. päivänä Lauri jatkoi Krimillä Simferopolin pohjoispuolelle ja seuraavien kahden päivän ajan risteili Krimin ja Hersonin välillä.

Krimin niemimaata erottaa Hersonista Mätämereksikin kutsuttu lahtien mosaiikki, Syvaš. Lahtien vesi on erittäin suolaista, ja osassa vesi on levien takia värjäytynyt lohenpunaiseksi. Alueen lempinimi kertoo hajusta, jota lämmin sää voimistaa.

Maaliskuun 30. päivänä Lauri eteni hieman pohjoiseen Askania-Novan luonnonsuojelualueelle. Suorsa kertoo, että tuo aro on jo kauan tunnettu kurkien tärkeänä pysähdyspaikkana.

Kurki viihtyi suojelualueella yhdeksän vuorokautta, kunnes huhtikuun 8. päivänä se lensi rintamalinjan yli Pultavan kaupungin kaakkoispuolelle. Seuraavana päivänä se jatkoi vielä 50 kilometriä luoteeseen kaupungin vastakkaiselle puolelle, ja on siitä lähtien viipynyt Vil’khova Hovtva -joen rantamaisemissa.

Sähäkästi mutkittelevan joen varrella levittäytyvät monimuotoiset maastot pienine metsiköineen ja aukeine niittyineen. Suorsan mukaan se vaikuttaa jopa otolliselta reviirin paikalta, mutta hän pitää silti todennäköisenä, että kurki palaa Suomeen.

”Tosin se ei ole nyt jatkanut muuttoaan, vaikka sää on mitä mainioin. Olin aika varmakin, että se olisi lähtenyt liikkeelle”, hän sanoo.

Muiden seurantakurkien osalta eteneminen on ollut pientä. Kulta liikahti alkuviikosta Białystokista hieman pohjoiseen ja on nyt Valko-Venäjällä, aivan Puolan ja Liettuan rajapyykin tuntumassa.

Haisku viipyy yhä lepäilemässä melko lähellä Białystokia.