Ympäristöministeriö ja puolustusministeriö alkavat tutkia yhdessä itärajan soiden ennallistamisen mahdollisuuksia. Syys-lokakuussa aloittava työryhmä työskentelee kevääseen asti. Hanke on osa EU:n ennallistamisasetukseen liittyvää kansallista ennallistamisuunnitelmaa.

”Luontotavoitteet ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet voivat tukea tässä toisiaan. Puolustushallinto ja ympäristöhallinto ovat ennenkin tehneet paljon yhteistyötä erityisesti luonnon monimuotoisuusasioissa”, kertoo ylijohtaja Tarja Haaranen Ympäristöministeriöstä.

Puola on pisimmällä

Verkkolehti Politico julkaisi taannoin artikkelin, jossa käsiteltiin soiden ja kosteikoiden ennallistamisen yhteishyötyjä puolustus- ja ilmastotarkoituksissa eri EU-maissa.

Politicon mukaan keskustelut rajaseutujen vettämisestä ovat edenneet Euroopan maista nopeimmin Puolassa. Artikkelissa haastatellun hallinnon ympäristöneuvonantajan Wiktor Kotowskin mukaan Puolan puolustusministeriö haluaa ennallistaa maan itärajalla niin paljon kosteikkoalueita kuin mahdollista.

Suomalaiset virkamiehet aikovat keskustella yhteistyöstä Puolan ja myös esimerkiksi Viron kollegoiden kanssa.

Metsäisyys, soisuus ja valtion omistamien maiden suuri määrä ovat Suomen etu ennallistamishankkeessa. Muualla Euroopassa rajaseutujen kosteikoita ja soita on kuivattu paljon myös maatalousmaaksi, ja peltomaan ennallistaminen aiheuttaa paljon enemmän kiistoja.

”Suomessa myös ollaan edelläkävijöitä ennallistamisessa. Soiden ennallistamista on tehty jo vuosikymmeniä, joten meillä on osaamista ja kokemusta”, Haaranen sanoo.

Kolme keinoa

Haarasen mukaan ennallistamisen ja puolustuksen keinoina ovat nousseet esille soiden takaisinvettämisen lisäksi kosteikoiden perustaminen ja myrskytuhopuiden jättäminen etenemisesteiksi. Suunnitelmat aiotaan keskittää valtionmaille.

Näillä toimilla voidaan samalla rakentaa strategisia suojavyöhykkeitä itärajalle ja edistää luontokadon pysäyttämistä.

”Lisäksi luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on osa kokonaiskriisinkestävyyttä ja kokonaisturvallisuutta, sillä se liittyy myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään ja huoltovarmuuteen”, Haaranen sanoo ja lisää:

”Vanhemmat ihmiset ovat muistuttaneet aikaisemmista Suomen sodista, että jo silloin oli hyviä kokemuksia tällaisesta, mutta nämä keinot ovat sittemmin nuoremmilta sukupolvilta unohtuneet.”

Mistä rahat?

Suomen ennallistamissuunnitelman tekemiseen on kaksi vuotta aikaa. Sen rahoitus on kuitenkin vielä auki. Eri tahot ovat esittäneet, että itärajan alueiden ennallistamisen osalta rahoitusta voisi etsiä myös puolustusbudjetista.

”Onko se mahdollista, se selvinnee vasta työn kuluessa. Kun selviää, mitä ennallistaminen tarjoaa sekä puolustus- että luontonäkökulmasta. Ja lopultahan se on sitten poliittinen päätös”, Haaranen sanoo.