41/2025

Kun kävin viikon pari myöhässä nostamassa perunat syyskuun lopulla, törmäsin vanhan kesämiljön kulmilla Virossa peltopyypoikueeseen. Peltopyyn viihtyminen ja pesiminen kertoo yksitoikkoisen sijaan monimuotoisesta ja ekologisemmasta maalaismaisemasta. On ojanpientareita, pihapiirin laitamien sopivaa kesantolaikkua, puita ja pensaita ja vaikkapa kuusiaitakin. Viljelykin näillä paikoilla on luomua. Ne antavat suojaa peltopyille, sopivia ruokamaita ja tarjoavat myös hyvän piilon pesälle. Peltopyy on aikanaan levinnyt luonnollisesti Suomeen kaakosta ja on sitä vahvistettu istutuksinkin, Virossa sen kanta on olennaisesti vahvempi kuin Suomessa. Suomessa peltopyytä on Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja itäisellä Uudellamaalla, satunnaisemmin Etelä-Savossa.

Tässä peltopyyparvessa Viron Haeskassa oli kaksi aikuista, molemmat vanhemmat kun koiraskin oli edelleen mukana syyskuun lopulla. Ne hoitivat yhdessä huolellisesti ja valppaasti poikasten turvasta. Poikasetkin olivat toki jo täyskasvuisia.

Koiraan vatsalaikku on vahva, naaraalla paljon vähäisempi tai se puuttuu

Jos maisemaan ilmestyisi kanahaukan silhuetti, vanhemmat antaisivat nopean hälytyksen ja poikaset juoksisivat tai lentäisivät tuulispäinä pensaiden alle ja korkeamman ruohon sekaan näkymättömiin. Vaihteleva maasto pelloillakin on niille tarpeen. Kun suoja on tarpeen, sinne pitää ehtiä yhdessä vilauksessa. Samalla hajaannutaan. Emo kutsuu parven taas aikanaan kasaan.

Rikkaruohjen siemenet ja kasvien versot maistuvat mainiosti peltopyille. Ne kasvavat usein samoilla paikoilla, joilta lintu löytää suojaa.

Aikuistuvalla nuorella koiraalla näkyy jo vatsalaikkukin

Kuusiaita tarjoaa hyvän paikan päivälevolle kesällä ja talvella, samoin metsänreunan tai ojanpenkan pajukot. Myös metsäsaarekkeiden reunat ovat hyviä suojapaikkoja peltopyylle. Ne kaikki antavat myös kätkön pesälle.

Syksyllä piisaa tuoretta syötävää ja suojaista kasvillisuutta

Kieppi hangessa antaa talvella suojaa tuulelta, tuiskulta ja pakkaselta, myös piilon haukalta, mutta vain, jos on riittävästi pehmeää lunta. Ruokaa hakiessa linnut ovat kuitenkin esillä, talvista suojaväriä peltopyyllä kun ei ole riekon tapaan. Talvisaikaan on kesää alttiimpaa joutua kanahaukan kynsiin. Siksi talvinen ruokintapaikka, sen siemenet, kannattaa tarjota aamu- ja ilta-aktiivisille peltopyille suojaisesti kuusiaidan tai pensaitten alla tai vaikka vanhan raollaan olevan ladon sisällä tai ladon alla kivijalan antaman maavaran piilossa. Peltopyy viihtyy rauhallisen maalaispihan reunamilla ja hakee suojaa vanhoista maatilan rakennuksista.