Luonto nyt: Suomenlahti jäätyi kokonaan – vai jäätyikö? Itämeren jäätalven huippukohta ohitettiin todennäköisesti viikko sitten
Ilmatieteen laitoksen ja Ruotsin SMHI:n jääkartta 25.2.2026. Vaalean vihreä on hyvin harvaa ajojäätä, vaalean sininen avovettä.
Jääkartta näytti toissapäivänä, että koko Suomenlahti olisi jäässä. Lahden länsirajan määritelmänä on Hanko–Osmussaari -linja, joka nyt viimeinkin oli piirretty muuksi kuin avovedeksi.
Osmussaari on majakkasaari Virossa Suomenlahden suulla. Pieni lohko Osmussaaresta itään ja koilliseen oli pysynyt sinnikkäästi jäättömänä. Nyt se oli merkitty hyvin harvaksi ajojääksi.
Soitto Ilmatieteen laitoksen jääpalveluun paljastaa, ettei koko Suomenlahden jäätymisestä voi ehkä kuitenkaan puhua.
”Hyvin harvaksi ajojääksi merkityn lohkon olisi ehkä voinut merkata myös avovedeksi”, sanoo jääasiantuntija Patrick Eriksson Ilmatieteen laitoksen jääpalvelusta.
”Se näyttää satelliittikuvassa uuden jään rippeiltä. Jos ajatellaan pinta alaa, se lasketaan kyllä tilastoissa jäälliseksi alueeksi.”
Lisäksi Suomenlahden itäosassa oli jäiden liikkumisen luomaa avovettä piirrettäväksi asti.
Eriksson arvelee, ettei Suomenlahti enää jäädy tänä talvena.
”Väittäisin, ettei yhtenäistä jääpeitettä saada Suomenlahdelle.”
Tämän hän perustaa vallitsevaan säätilaan ja keskipitkiin sääennusteisiin, joiden ennustettujen lämpötilojen ja tuulten avulla hän arvioi jään kehitystä pari viikkoa eteenpäin.
”Nyt tuuli tulee puskemaan Suomenlahden jäitä itäänpäin.”
Jo eilisessä jääkartassa Suomenlahdella vallitsi hyvin tiheä ajojää, ja Väylävirasto tiedotti alusten juuttumisesta jäihin.
Eilisessä jääkartassa (26.2.2026) tuulen voimistuminen ja kääntyminen etelälounaaseen raivasi harvat ajojäät ja pakkasi Suomenlahden jäitä.
Nyt näyttää siltä, että Itämeren jäätalven huippukohta on jo nähty, se oli hyvin todennäköisesti perjantai 20.2.2026. Silloin jäätä oli Itämerellä 181 000 neliökilometriä.
”Meillä ei ole kuitenkaan vielä kiirettä julistaa päivää”, Patrick Eriksson sanoo.
Onhan pieni mahdollisuus kylmään jaksoon maaliskuussa vielä olemassa.
Viimeksi tätä enemmän jäätä oli talvella 2010–2011. Silloin päästiin 309 000 neliökilometriin eli aivan eri lukuihin, ja jäätalvi luettiin ankaraksi. Nyt näyttää siltä, ettei ankaran jäätalven rajaa (230 000 km2) sittenkään tänä talvena saavuteta.
Vuonna 2018 oli myös kunnon jäätalvi. Silloin jäätä oli huippukohdassa hiukan vähemmän kuin viikko sitten saavutettiin.
Nyt mennään kohti kevättä talven ja myös jäätalven suhteen.
Tutkasatelliitilla jäätilanne nähdään pilvienkin läpi. Sentinel-1C -tutkasatelliitin ottama kuva 21.2. 2026 aamulta. Copernicus / FMI
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.