Alkuvuosi on ollut lähes koko Suomessa poikkeuksellisen kylmä ja monin paikoin myös suhteellisen vähäluminen. Kun itse värjöttelee reilun kahdenkymmeneen asteen pakkasessa lämpimästä pukeutumisesta huolimatta, tuntuu suorastaan absurdilta ajatella, miten muutaman millimetrin kokoiset hyönteiset pystyvät selviytymään yhtä ankarista oloista läpi pitkän talven.

Miksi talvi on hyönteisille niin kriittinen vaihe?

Hyönteiset ja muut selkärangattomat ovat vaihtolämpöisiä, joten ympäristön lämpötila vaikuttaa suoraan niiden ruumiinlämpöön. Tästä syystä talvi on rankin ja siksi myös kuolettavin ajanjakso monille lajeille.

Läheskään kaikki hyönteislajit eivät talvehdi aikuisina. Osa viettää talven munana, osa toukkana ja jotkin kotelona. Talvi ei ole pelkästään passiivista odottelua vaan tiettyjen lajien kehittyminen edellyttää kylmiä ajanjaksoja, joita ennen ne eivät voi siirtyä seuraavaan kehitysasteeseen. Talvehtimista itseään voidaan siis ajatella eräänlaisena hienosäädettynä biologisena prosessessina.

Liuskayökkönen (Scoliopteryx libatrix) tykkää talvehtia erityisesti maakellareissa ja vastaavissa ihmisrakennelmissa.

Kuinka hyönteiset selviytyvät talvesta?

Eläimet laajempana ryhmänä eivät selviä talvesta vain yhdellä keinolla. Ne voivat kestää kylmää, hidastaa aineenvaihduntaansa tai välttää talven muuttamalla. Eri keinoja voidaan myös yhdistää selviytymismahdollisuuksien parantamiseksi. Samalla tavalla hyönteiset hyödyntävät useita eri tapoja selvitäkseen kylmästä. Seuraavassa muutamia yleisimmistä strategioista.

Osa lajeista pyrkii välttämään jäätymisen kokonaan. Tämän mahdollistamiseksi ne varautuvat talvehtimiseen poistamalla elimistöstään jäätymistä käynnistäviä hiukkasia. Ne myös tuottavat pakkasta kestäviä yhdisteitä, kuten glyserolia. Toiminnot mahdollistavat sulana pysymisen jopa –20 asteen lämpötiloissa.

Toiset lajit tekevät päinvastoin. Ne antavat elimistönsä nesteiden jäätyä tarkoituksella. Kun jäätyminen tapahtuu hallitusti, solut kestävät niiden ulkopuolelle muodostuvan jään.

Kolmantena keinona voidaan mainita sopivan suojaisan talvehtimispaikan etsiminen. Hyönteiset voivat esimerkiksi kaivautua maaperään, piiloutua kasvien tyville tai puunkuoren rakoihin. Monet lajit hyödyntävät myös ihmisrakennelmia suojapaikkoinaan. Sopivissa piiloissa lämpötila voi olla useita asteita ilman lämpötilaa korkeampi. Kirjoituksen aloituskuvassa näkyvä sitruunaperhonen talvehtii matalassa kasvillisuudessa ja lähtee lentoon heti lämpötilan noustessa.

Neljäs strategia on talven välttäminen kokonaan muuttamalla. Osa hyönteisistä ei yritäkään kestää kylmää, vaan siirtyy syksyllä alueille, joissa talvi on leudompi. Tällaisia lajeja kutsutaan muuttohyönteisiksi. Tunnettu esimerkki on monarkkiperhonen, joka lentää Pohjois-Amerikasta talvehtimaan Meksikon vuoristoihin. Myös Euroopassa monet perhoset ja sudenkorennot tekevät säännöllisiä vaelluksia etelämmäksi. Keväällä osa lajeista palaa takaisin pohjoisemmaksi, vaikkakaan usein kyse ei ole samoista yksilöistä.

Valitut selviytymistrategiat parantavat mahdollisuuksia talven ylittämiseen, mutta niistä huolimatta suuri osa hyönteisistä menehtyy talven kuluessa. Tämä ei yleensä aiheuta merkittäviä kannanromahduksia. Tietenkin jos puhutaan kylmiin olosuhteisiin tottumattomista lajeista, jotka ovat vaeltaneet meille etelämpää, eivät nämä välttämättä pysty selviytymään talven yli lainkaan ja silloin käytännössä kaikki yksilöt menehtyvät pakkasjaksojen aikana.

Monet hämähäkit kykenevät liikkumaan pikkupakkasillakin. Tässä lumella saalista etsii huonepoimukki (Lepthyphantes leprosus).

Mitä eroa on lämpimällä, normaalilla ja kylmällä talvella?

Voisi ajatella, että mitä lämpimämpi talvi on, sitä paremmat edellytykset hyönteisillä on selvitä kevääseen. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, ja olosuhteilla on myös kääntöpuolensa.

Lämpiminä talvina hyönteisiä kyllä selviää elossa enemmän kuin kylminä. Samalla lämpötila kuitenkin vaikuttaa niiden aineenvaihduntaan, minkä vuoksi ne kuluttavat enemmän energiavarastojaan. Tämä johtaa helposti siihen, että selviytyneet yksilöt ovat keväällä paljon heikommassa kunnossa. Se hankaloittaa niiden ravinnonhankintaa ja heikentää lisääntymiskykyä. Myös mahdollinen takatalvi voi olla heikentyneille yksilöille tavallista kohtalokkaampi.

Normaalina talvena kuolleisuus ja energiavarastojen säilyminen kevääksi ovat keskimääräisiä. Ei puututa siihen sen enempää.

Kylmänä talvena kuolleisuus on suurempaa, koska pitkä kylmä rasittaa hyönteisten kudoksia ja altistaa ne vauriolle. Toisaalta hidastunut aineenvaihdunta varmistaa, että hyönteisillä on riittävästi energiavarastoja kevään koittaessa. Näin ollen ne ovat virkeämpiä lämpötilojen noustessa, eikä pieni takatalvi välttämättä ole niin suuri ongelma.

Selviämisen kannalta on myös paljon merkitystä sillä, kuinka suuria ja nopeita lämpötilamuutoksia talven alkaessa tai sen aikana tapahtuu. Liian nopea jäätyminen voi olla kestämätön shokki ja runsaat lämpötilavaihtelut verottavat hyönteisten energiavarastoja.

Osa hyönteisistä hyödyntää alhaisia lämpötiloja. Kun liikkeellä ei ole niin paljoa saalistajia, pärjää hidasliikkeinen ja lentokyvytön nuoskalumikirsikäs (Chionea lutescens).

Pelastava lumipeite

Lumipeitteellä on talvehtiville hyönteisille yllättävän suuri merkitys. Lumi toimii tehokkaana eristeenä ja tasaa lämpötilavaihteluita. Kun maata peittää riittävän paksu lumikerros, sen alla lämpötila pysyy usein lähellä nollaa, vaikka ilman lämpötila laskisi kireisiin pakkasiin. Tällaisissa oloissa maaperässä, karikkeessa tai kasvien tyvillä talvehtivat hyönteiset säästyvät kaikkein ankarimmilta pakkasilta.

Vähälumisina talvina tilanne on toinen. Maan pinta jäähtyy paljon voimakkaammin ja pakkasen vaikutus ulottuu syvemmälle maaperään. Tällöin erityisesti maassa tai karikkeessa talvehtivat lajit voivat altistua kylmälle enemmän kuin tavallisesti. Siksi kylmä mutta runsasluminen talvi voi monille hyönteisille olla helpompi kuin vähän lämpimämpi mutta vähälumisempi talvi.

Lumipeitteen merkitys näkyy myös siinä, että pienetkin erot talvehtimispaikassa voivat olla ratkaisevia. Muutaman senttimetrin syvyydessä maassa lämpötila voi olla selvästi korkeampi kuin paljaalla pinnalla, ja paksu lehtikarike tai sammal voi toimia lähes lumen veroisena suojakerroksena.

Suuri lumimäärä ei myöskään ole pelkästään hyvä asia hyönteisille. Jos keväällä lämpötilat nousevat äkillisesti ja suuri määrä lunta sulaa liian nopeasti, voi tämä aiheuttaa ylimääräisiä kevättulvia. Kohmeisilla hyönteisillä on silloin raskas urakka kiivetä turvaan hukkumiselta.

Ohdakeperhonen (Vanessa cardui) on tunnettu vaeltajalaji.

Entä millainen tämä talvi on ollut hyönteisille?

Kun tätä taustaa vasten palaa kuluneeseen talveen, voidaan tehdä joitakin varovaisia arvioita. Pitkät pakkasjaksot yhdistettynä paikoin ohueen lumipeitteeseen ovat todennäköisesti olleet hankalia erityisesti niille lajeille, jotka talvehtivat aivan maan pinnassa tai lehtikarikkeessa ja joiden kylmänsietokyky on rajallinen.

Toisaalta hyönteismaailmassa on paljon lajeja, jotka kestävät kovia pakkasia yllättävän hyvin. Lisäksi talvi ei ole luonnossa kaikkialla samanlainen. Pienetkin erot maaperässä, kasvillisuudessa tai lumen kertymisessä voivat luoda hyvin erilaisia mikroympäristöjä. Samankin lajin yksilöistä osa voi päätyä suotuisaan talvehtimispaikkaan ja osa huonompaan.

Todennäköisesti talven olosuhteet ovat verottaneet hyönteiskantoja enemmän kuin viime vuosien keskimääräiset talvet, mutta tuskin puhutaan vielä mistään hyönteisten massakadosta tässä mielessä. Talven lopullinen vaikutus riippuu myös siitä, millaiseksi kevät ja kesä muodostuvat ja kuinka hyvin talvesta selvinneet yksilöt onnistuvat lisääntymään.

Ja on hyvä muistaa, että pohjoisen hyönteiset ovat evoluution muovaamia selviytymään talvesta – jopa huomattavasti viime talvea kylmemmistä olosuhteista.

Kiitos, että luit loppuun asti. Lisää hyönteiskuvia tarjolla Instagramissa: @hyonteismies – ota tili seurantaan ja voit myös antaa palautetta tai esittää lisäkysymyksiä tästä tai muista kirjoituksistani Instagramin kautta.

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.

Tilaa nyt!