Suomen karhut ovat hereillä. ”Ne havahtuivat maaliskuun aurinkoisiin päiviin ja siirtyivät pesän eteen makoilemaan”, tutkimusmestari Seppo Ronkainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (Rktl) kertoo.

Ensimmäiseksi ne tekevät olonsa mukavaksi ja odottelevat, että suolisto alkaa toimia. Märkä maa ei otsoja miellytä. Ne katkovat lähipuista oksia ja kantavat niitä pesän eteen tai pesään makuualustaksi. Ne saattavat myös siirtyä jonkin läheisen puron varteen, minne ne kyhäävät niin sanotun korjuupesän.

Karhut pysyttelevät pesän lähettyvillä parisen viikkoa ja syövät vesikasveja ja puiden silmuja, joita ne voivat hakea jopa kiipeilemällä mäntyjen latvoihin.

”Karhu osaa hirvien tapaan etsiä oksista ne osat, joihin ei ole vielä kertynyt haitta-aineita.”

Kun hanget kantavat tai lumi hupenee niin vähiin, että tassujen alla on kova maa, kontiot lähtevät hirvestämään.

Ronkaisen mukaan hirvi on karhulle melko helppo saalis. ”Jos pyynti ei jostakin syystä onnistu, karhu saa tuiki tarpeellista proteiinia syömällä muurahaisia.”

Urokset nousevat ylös aikaisemmin kuin naaraat, jotka lähtevät pentuineen liikkeelle vasta sulan maan aikana.

Suomessa on tänä keväänä arviolta 1500–2000 karhua. ”Vähän riippuu siitä, kuinka paljon pentuja syntyy”, Ronkainen sanoo. ”Keski-Suomessa kanta kasvaa kovasti, koska siellä on erittäin paljon naaraita. Voi puhua jo pienestä räjähdyksestä.”

Tutkimusmestarin mukaan yhdellä keskisuomalaisella naaraalla oli viime kesänä mukana viisi pentua.

”Ihan varmaa ei ole olivatko kaikki pennut sen omia, mutta kahtena aikaisempana kertana se on tehnyt neljä pentua.”

Muualla Suomessa karhuja on etenkin Kainuussa ja itärajalla: ”Venäjältä tulee mukavasti täydennystä.”

Rktl seuraa karhujen liikkeitä gps-pannoilla, joita viime syksynä oli 16 kontiolla. Pantojen avulla on saatu selville muun muassa, että pentukuolleisuus on noin 40 prosenttia ja osan siitä aiheuttavat urokset.

Lisäksi karhukannan koko ja naaraan ja uroksen kulkemat matkat ovat tarkentuneet.

”Naaraat ovat alueuskollisia, kun taas urokset liikkuvat hyvin pitkiä matkoja, jopa 200 kilometrin säteellä”, Ronkainen kertoo.

Myös sukupuolijakauma on melko tarkkaan selvillä. Vakiintuneemman kannan alueella aikuisissa karhuissa on yhtä paljon naaraita ja uroksia. MuuallaSuomessa kanta on urosvoittoinen. Saaliskarhuista valtaosa on alle viisivuotiaita.