Kalamaailman talvea värittävät kosiomenot ja kutuasut. Katso Sakke Yrjölän upeat kalakuvitukset.
Isosimppu. Kuvitus: Sakke Yrjölä
Kalamaailman talvea värittävät kosiomenot ja kutuasut. Osa kaloistamme kutee juuri näihin aikoihin. Kaloistamme talvikutuisia ovat made, mereiset simput kuten piikkisimppu, isosimppu ja härkäsimppu, elaska, teisti sekä imukala.
Katso galleriasta Sakke Yrjölän upeat kalakuvitukset. Klikkaa kuvat isommaksi nuolista oikealta yläkulmasta.
Kesäkutuinen vaskikala kutee vuoden iässä, vartioi pesuettaan ja kuolee. Kuva: Sakke Yrjölä
Imukala voi kiinnittyä imukupillaan vaikkapa kiveen turvaan kovalta aallokolta. Kuva: Sakke Yrjölä
Mateen mätikasassa voi olla jopa miljoonia mätimunia. Jokaisessa munassa on pieni öljypisara, joka kelluttaa mätiä juuri pohjan yläpuolella. Kuvitus: Sakke Yrjölä
Elaska on Suomessa todella harvinainen laji. Kuvitus: Sakke Yrjölä
Härkäsimppu elää rannikkovesissämme sekä useissa syvissä järvissämme. Koiraan kutuasu on värikäs. Kuvitus: Sakke Yrjölä
Teisti on erityisesti lounasrannikolla polskiva yökyöpeli. Kuva: Sakke Yrjölä
Nokkakala on Suomessa elävistä lajeista ainoa muuttokala. Vesien viiletessä se viilettää Britteinsaarten länsipuolelle talvehtimaan. Hyvä tuntomerkki on linnun nokkaa muistuttava suuosa. Kuvitus: Sakke Yrjölä
Piikikäs isosimppu on suurikokoisin simppulajimme. Suurimmat yksilöt ovat olleet yli 30 senttiä pitkiä ja painaneet yli kilon. Kuvitus: Sakke Yrjölä
Lue mielenkiintoinen juttu kalojen talvesta Suomen Luonnon numerosta 2/2015. Lue digilehti tai osta irtonumero!
Luontokato näkyy ja tuntuu myös aaltojen alla. Merillä se vaikuttaa niin ammattikalastajien saaliisiin kuin vapaa-ajankalastajien kalaonneen. Jos kalan luontaiset kutualueet kuolevat, ei tule kalastettavia kalojakaan. Tämä koskee myös meidän lähimertamme, Itämerta.