Porvoon maitovalas oleili todennäköisesti aiemmin keväällä ja kesällä Tanskassa
Lintuharrastaja Pekka Komin venekunnan Porvoon Söderskärin–Pirttisaaren vesillä eilen 27.8.2026 näkemä ja kuvaama maitovalas on ehkä sama, joka viihtyi aiemmin Tanskan vesillä keväästä kesään.
”Todennäköisesti juuri tämä valas oli Tanskan vesillä huhtikuusta heinäkuulle”, kommentoi tunnettu tanskalainen valastutkija Carl Kinze Suomen Luonnolle. ”Se on järkeenkäyvin vaihtoehto.”
Myös Norjan Drammenjoessa Oslon lähellä viihtyi kevätkesällä maitovalas.
Maitovalaan päätymistä Suomeen Kinze ei pidä ihmeenä.
”Vaikuttaa siltä, että maitovalaat jotka päätyvät Itämerelle, jatkavat usein pohjoiseen, sillä näin on tapahtunut vuodesta 1841 alkaen. Aikaisimmista havainnoista monet olivat Suomen vesiltä ilman että valaasta on raportoitu havaintoja reitin varrelta.”
Porvoon Söderskärillä polski harvinainen maitovalas
Erittäin harvinaisia havainnot Itämeren sisäosista kuitenkin ovat. Vuonna 2016 maitovalas nähtiin Öölannin lähettyvillä Ruotsissa. Viime vuoden heinäkuussa tanskalaiseen valasryhmään postattiin kuva maitovalaasta Ruotsissa Landsortin tasalla (Tukholmasta noin sata kilometriä etelään).
Suomessa viimeisin havainto oli vuonna 1986 Hailuodossa ja Suomenlahdella Viron Käsmun niemimaan läheltä vuonna 1985. Suomen Suomenlahdelta varmimmin tunnettu viimeisin havainto on 1903 Länsi-Uudenmaan Pikkalanlahdella.
Kinzen mielestä maitovalaiden liikkeitä ei voi pitää harhailuna.
”Laji tulee toimeen rannikko- ja suistovesissä. Vuosina 1904–1908 useita yksilöitä selviytyi pohjoisella Itämerellä.”
Maitovalas on arktinen laji, ja noina vuosina jäätalvet eivät olleet erityisen ankaria. Selkäevän puute, johon tieteellinen nimi Dephinapterus viittaa, helpottaa uimista jään alla. Heikkoa jäätä maitovalas rikkoo selkäharjanteellaan. Lajin edustajat ovat pitkäikäisiä ja saavat valkoisen värinsä vasta yli kymmenvuotiaana.
”Selvästi aikuinen”, kommentoi Kinze Porvoon valasta.
Maitovalaat ovat sitkeitä, ja selviytyvät esimerkiksi rantaan ajautumisista muita valaita paremmin. Niiden ravinto on erittäin monipuolista, joskin parvikalat ovat suosiossa.
Maitovalaat ovat kiehtovia eläjiä, jotka tunnetaan muun ohella monipuolisesta laulustaan. Ne pystyvät sukeltamaan kilometrin syvyyteen eli kaksi kertaa Itämeren suurimman syvyyden verran. Naaras on kantava 15 kuukauden ajan. Poikasia maitovalaat saavat kahden kolmen vuoden välein. Yhdysvaltalaisen tiedon mukaan naaraiden hedelmällisyys alkaa heiketä vasta yli 40 vuoden iässä.
Kiehtovaa valasta ei olla tätä kirjoitettaessa nähty ensihavainnon jälkeen uudestaan.
Jossakin valas on – tämän kirjoittajakin kävi eilen illalla merellä sen toivossa ystävänsä kanssa. Ulkomerta itäisen Helsingin edustalla auringon laskiessa ja kuun noustessa 27.8.2026. Kuva Antti Halkka
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.