Googlen Muhoksen datakeskustyömaan suuren avohakkuualan puuston valtaosa hakattiin nopeasti maalis–huhtikuussa. Silloin neljä luonnon monimuotoisuudelle tärkeää aluetta jätettiin rauhaan. Heinäkuussa nekin yllättäen hakattiin.

Asia ilmenee Sentinel-satelliitin kuvista ja aluetta dokumentoineen Muhos Tv:n netissä julkaistusta videomateriaalista.

Hakkuut ovat vastoin alueen luontoselvityksen suositusta.

Sen mukaan kohteet ”säilytetään jatkossa maankäytönmuutosten (myös metsänhakkuiden) ulkopuolella” (kaksi kohteista), tai ”säilytetään mahdollisuuksien mukaan maankäytönmuutosten (myös metsänhakkuiden) ulkopuolella” (loput kaksi).

Luontokohteet on rajattu osayleiskaavaan ja asemakaavaan, josta on valitettu. Osayleiskaava on voimassa. Sen kaavamääräys alueista kuuluu:

Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, arvoluokka 4. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä huomioimaan osa-alueen luontoarvot.

Huomiointi jäi näiden neljän kohteen suhteen väliaikaiseksi. Kohteita ei enää ole.

Muhoksen kunnan tekninen johtaja Mikko Kari kommentoi Suomen Luonnolle, että hakkuut ovat maanomistajan eli Tuike Finlandin (Googlen tytäryhtiö) asia.

”Ei se oikein kunnalle kuulu, jos joku yksityinen hakkaa. [Kohteet] eivät ole lakisääteisiä suojelualueita.”

Heikosti toteutuneelta vaikuttaa myös osayleiskaavan määräys, jonka mukaan datakeskustoimintaan osoitetulla alueella on ”pyrittävä säilyttämään puustoa”.

Viranomainen vaatii selvityksiä Tuike Finlandilta ja Muhoksen kunnalta

Monimuotoisuudelle tärkeiden alueiden hakkuut ovat lisätieto tilanteeseen, jossa viranomaiset selvittävät, oliko alueella ylipäänsä laillista hakata ja myllätä ympäristöä.

Lupa- ja valvontaviraston (LVV) puuttuminen asiaan lähti Suomen luonnonsuojeluliiton huomiosta siitä, että yli 300 hehtaarin laajuiset hakkuut ylittävät ympäristövaikutusten arviointilakiin asetetun luonnon pysyvän muuttamisen 200 hehtaarin rajan, joka edellyttäisi tämän muutoksen vaikutusten arviointia ennen hakkuita.

Alueen pitäisi myös olla rakennuskiellossa, kun asemakaavasta on valitettu. Tämän vahvistaa LVV Muhoksen kunnalle osoittamassaan selvityspyynnössä: ”asemakaavan hyväksymispäätöksen myötä alueella on voimassa rakennuskielto (alueidenkäyttölaki 53.3 §)”.

Selvityspyyntöön ja rakentamisen luvallisuutteen liittyvää maisematyöluvan tarvetta Mikko Kari ei halua kommentoida.

”Lausunnot annetaan viranomaisille. Rakennusvalvonta antaa lausunnon [LVV:lle].”

Selvityspyynnön on saanut myös Tuike Finland (Google), jolta Lupa- ja valvontavirasto vaatii ensi maanantaihin (28.9.) mennessä vastausta muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

• Tiedot luvista, joihin alueella tehdyt toimenpiteet perustuvat tai selvitys siitä, onko hankkeesta vastaava katsonut, että toimenpiteet eivät edellytä lupia.
• Miten kaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä esiin tulleet luonnonsuojeluarvot on otettu huomioon tehdyissä toimenpiteissä ottaen huomioon kaavamääräykset ja luonnonsuojelulain vaatimukset?
• Näkemyksenne siitä onko toimenpiteillä vaarannettu YVA-lain tarkoituksen toteutuminen ja heikennetäänkö lain tarkoittamia osallistumismahdollisuuksia?

Esimerkiksi Metan Iin Hervaan suunnitteleman datakeskuksen ympäristövaikutusten arvioinnissa koko arvioinnin perusteena on juuri yli 200 hehtaarin laajuisen alueen luonnon pysyväisluontoinen muuttaminen. On epäselvää, miksei Googlen arvioinnin lähtökohdissa mainita tätä perustetta.

Kun hakkuut on tehty, myös maankäytön pysyvän muutoksen ympäristövaikutukset on siltä osin jo aiheutettu – luonnon säästäminen ohjaamalla rakentamista ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella on käynyt laajalla alueella mahdottomiksi. Lupa- ja valvontavirasto kysyy Tuike Finlandilta myös, miten YVA:ssa esitetty vaihtoehto VE 0 (hanketta ei toteuteta) vastaa muuttunutta tilannetta.

Googlen Kajaanin Otanmäen datakeskushanke on ympäristövaikutusten arviointiprosessissa samassa vaiheessa kuin Muhos, ja sielläkin on jo siirrytty hakkuista maanrakennukseen. LVV vaatii myös Kajaanilta selvitystä.

Laaja metsänhakkuu ja maanmuokkaus aiheuttavat isot loven hiilivarastoon. Niistä on Muhoksella arvio Googlen aluetta suuremmalta kaava-alueelta. Sen mukaan vuonna 2030 kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastot ”ovat pienentyneet kaavan rakentamisen vuoksi arviolta noin 650 000 tCO2e”. Otanmäen asemakaavan ilmastovaikutusten arvioinnissa luku on 402 000 tonnia.

Suomen Luonto yritti saada myös Googlelta kommenteja hakkuisiin. Suomen Luonnon kustantaja on jutussa mainittu Suomen luonnonsuojeluliitto.

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.

Tilaa nyt!