Ympäristö nyt: Vaalan datakeskus tulisi metsäpeuran vaellusreitille – Google kertoo Suomen Luonnolle tutkivansa riistasiltaa Oulujoen yli
Metsäpeuran vasan olisi selviydyttävä muuttuvassa maailmassa. Kuva Paul Stevens
Yksi Googlen syyskuussa julkistamista investointikohteista on Vaala Oulujoella lähellä Oulujärveä.
Vaalan datakeskushankkeen keskeiseksi luontoasiaksi voi nousta metsäpeura. Tai yleisemminkin sen toteuttamiskelpoisuuden keskiöön. Näin on siksi, että datakeskusalue asettuu poikittain metsäpeuran vaellusreitille.
Google vastasi Suomen Luonnon metsäpeurakysymykseen kertomalla tutkivansa jopa riistasillan rakentamista Oulujoen yli.
Yhtiö osti alkuvuodesta satoja hehtaareja maata Vaalasta joen pohjoispuolelta. Vaalan kunta tekee alueelle kiireesti osayleiskaavaa ja asemakaavaa. Samaan aikaan on käynnistynyt ympäristövaikutusten arviointimenettely.
Googlen ostama maa-alue, johon keskus sijoittuisi, on itä-länsisuunnassa peräti 4–5 kilometriä leveä. Näin se muodostaisi laajasti toteutuessaan metsäpeuran kulkureitille varsin leveän esteen.
Tätä ei ole huomattu kaavoituksessa. Vaalan kunta väittää osayleiskaavan luonnosaineistossa, ettei metsäpeuran liikkumista alueella ”voida täysin sulkea pois”.
On kuitenkin päin vastoin. Metsäpeuran läsnäolo alueella on selvää. Tämän huomaa, jos tutkii Luonnonvarakeskuksen (Luke) satelliittilähettimillä varustettujen peurojen liikkeestä tehtyä karttaa Global Initiative of Ungulate Migration (GIUM) -hankeen sivuilla.
GIUM:n kartassa metsäpeurojen vaellusreitin keskikohta osuu juuri siihen, johon datakeskusta suunnitellaan.
Suomen Luonto varmisti asian Luken metsäpeuratutkija Antti Paasivaaralta, joka on toimittanut aineiston GIUM:ille. Hän haluaa korostaa, ettei Lukelta ole pyydetty datakeskusasiasta lausuntoa, ja että hän puhuu tutkijan ominaisuudessa.
”Kyllä ydin on tuon alueen sisällä tai näyttää että [hankealue] on keskellä GIUM:n analyysin mukaan”, Paasivaara sanoo.
”Koko vaellusalue on 10–12 kilometriä leveä käytävä. [Hanke] on kulkureitillä mutta ei täydellisesti blokkaa.”
Toisin kuin kunta kaavadokumentissaan, Tuike Finland (Googlen tytäryhtiö) pitää selvänä, että alueella on metsäpeuroja. Sen juuri ilmestynyt YVA-arviointiohjelma toteaa, että ”hankealueelle sijoittuu metsäpeuran kesälaidunalueita sekä vaellusalueita” ja että ”hankealue sijoittuu metsäpeurojen liikkumisen kannalta merkityksellisen verkoston yhteyteen”.
Google ei näe alueella ”selkeää vaellusreittiä”
Myös emoyhtiö Google vaikutti olevan metsäpeuroista hyvin tietoinen, kun Suomen Luonto kysyi asiasta sähköpostitse yhtiön Norjan ja Suomen viestintäpäällikkö Sondre Ronanderilta.
”Suhtaudumme ympäristövastuuseemme vakavasti ja tutkimme aktiivisesti metsäpeurojen vaellusreittejä Vaalan hankkeen lähistöllä tiiviissä yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa”, Google kommentoi.
Sen sijaan Google ei halunnut ainakaan vielä myöntää, että hanke sijoittuu vaellusreitille.
”Nykyisten tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että peurojen esiintyminen alueella on hajanaista eikä muodosta selkeästi rajattua vaellusreittiä”, Google toteaa.
GIUM:in kartassa hanke on kuitenkin vaelluskäytävässä, joka on väritetty keskivahvaksi (medium use corridor). GIUM:in kartta on tehty mallittamalla datapisteiden välejä.
Vaellusreitti ei ole Vaalan alueella niin vahva kuin etelässä lähempänä kaukaista Lappajärven aluetta (jossa Suomenselän kaikki peurat talvehtivat). Tätä selittää se, että Ouluoen yli vaeltaaa vain pohjoisin, Oulujoen pohjoispuolen osa. Sen koko on Paasivaaran arvion mukaan mahdollisesti noin sata.
Datakeskushanke siis vaikuttaa hyvinkin olevan vaelluskäytävässä.
Metsäpeurojen aivan täsmällisiä vaellusreittejä ei voi kuitenkaan piirtää, koska peurat vaeltavat nopeasti, ja satelliittilähetin on säädetty keräämään datapisteet vain neljän tunnin välein.
Vaalan datakeskuksen mahdollisia vaikutuksia Antti Paasivaara ei halua tarkemmin arvioida.
”Kyllähän maalaisjärkikin sanoo, että vaikutuksia tulee varsinkin jos alueen ympärille tulee aita. Kyllähän ne [peurat] sen joutuu sitten kiertämään”, hän kuitenkin sanoo.
Taustakeskustelussa hän korostaa, että paljon riippuu siitä, miten laajasti aluetta rakennetaan, myös muuta teollisuutta ja esimerkiksi Vaalan ja muiden metsäpeurakuntien lukuisia metsäpeura-alueiden tuntumaan sijoittuvia tuulivoimaloita ja voimalinjoja. Vaalan kunta tavoittelee kaavassa datakeskuksen viereen myös muuta siihen liittyvää teollisuutta.
”Datakeskusalue tullaan aitaamaan”, toteaa YVA-ohjelma.
Toisaalta YVA-ohjelman alustavan sijoittelun mukaan kaikki neljä datakeskusrakennusta keskitettäisiin hankealueen keskiosaan tai länsipuoliskoon. Osayleiskaava kuitenkin mahdollistaa laajemman, peräti viiden kilometrin levyisen rakentamisvyön.
Lisävaikutusta voi tuoda melu. Google vahvistaa Suomen Luonnolle, että kaikkien kolmen pohjoisen datakeskuksen jäädytykseksi on valittu ilmajäähdytys.
Se on paljon meluisampi kuin vesijäähdytys, joka yhtiöllä on käytössä Haminassa. Porojen ja peurojen on huomattu olevan melko arkoja melulle, mutta juuri datakeskusmelusta ei ole tutkimustuloksia.
YVA-ohjemassa todetaan, että rakennukset perustetaan paalutukselle. Sen teko on hyvin äänekästä.
Google tutkii Oulujoen ylittävän riistasillan rakentamista
Googlella on metsäpeuran ja muiden eläinten vaellusten suhteen tarjolla yllättävä veto.
”Tutkimme parhaillaan mahdollisuutta rakentaa erityinen eläinsilta parantaaksemme joen ylittävien villieläinten turvallisuutta (dedicated fauna bridge to improve safety for all wildlife crossing the river safely)”, Google kommentoi Suomen Luonnolle.
Yhtiö perustelee ehdotusta sillä, että ”nykyiset muuttoliikekartat osoittavat eläinten käyttävän kahta maantiesiltaa muun liikenteen ohella”.
Paasivaaraa silta-ehdotus hätkähdyttää.
”Peurat on kovia uimaan. En tiedä tarvitseeko ne sitä.”
Hän pohtii, että parempi keino toimia metsäpeuran hyväksi olisi esimerkiksi jättää jotain rakentamatta ja ennallistaa metsiä ja soita.
Yhtiöllä on myös toinen yllättävä tieto.
”Onnistuimme ratkaisemaan vastaavan tilanteen Kajaanin-hankkeessamme rakentamalla niin kutsutun vaelluskeitaan (migration oasis), ja suunnittelemme toteuttavamme saman ratkaisun myös Vaalassa”, Google toteaa Sondre Ronanderin viestissä Suomen Luonnolle.
Paasivaaralla ei ole tämän tyyppisistä ratkaisuista minkäänlaista tietoa. Migration oasis ei ole suojelusuunnittelussa yleisesti käytetty termi, mutta se saattaa tarkoittaa vaellusreitin varren levähdys- ja ruokailualuetta.
Ronander lupaa Suomen Luonnolle selvittää asiaa lisää.
YVA-ohjelman mukaan Vaalan datakeskuksen rakentaminen alkaisi jo ensi talvena hakkuilla, joiden laajuus on 170 hehtaaria. Kun peurat palaavat keväällä yli 200 kilometrin päästä Etelä-Pohjanmaalta, reitti voi olla jo osin menettänyt metsän suojan.
Lue myös:
Näkökulma: Metsäpeuran vaellus sukupuuttoon
2023 valmistunut metsäpeurakannan hoitosuunnitelma ei esitä mitään todellisia toimia, joilla Suomen metsäpeuroja voitaisiin varjella ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.
Petteri punakuonon metsäläinen serkku katosi Suomesta – ja palasi
Monille suomalaisille poro taitaa olla metsäpeuraa tutumpi. Joulupukin apulaiseen verrattuna metsäpeura on salaperäinen ja villi.
Aitoa elämää – Antti Haatajan kamerat tallensivat suurpetojen ja metsäpeuran elämää nyky-Suomessa
Antti Haatajan kuvat näyttävät, miten eläimet elävät arkeaan ihmisen rajusti muokkaamassa Suomessa.
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.