Ympäri Suomen on meneillään hankkeita, joissa koskia kunnostetaan vaelluskalojen kutupaikoiksi. Uusin Suomen Luonto tarttuu aiheeseen kertomalla Uudenmaan Vantaanjoesta, joka on kunnostusten myötä noussut likaviemäristä jopa Suomenlahden parhaaksi taimenjoeksi.

Parannellaan paikkoja toki muuallakin.

Yle kertoi vastikään Pohjanmaan Lestijoen kunnostuksista. Kaakkois-Suomessa toimii puolestaan niin sanottu Kaakon jokitalkkari, ja Varsinais-Suomessa on ryhdytty parantamaan muun muassa Salon kaupungin läpi virtaavaa Uskelanjokea.

Kainuussa mielenkiintoinen kunnostuskohde on Kuhmon Pajakkajoki, jonka kosket Pajakkakoski, Akonkoski ja Saarikoski ovat virtaamaltaan alueen suurimmat vapaina säilyneet kuohut.

Pajakkajokea ovat kurittaneet sekä vesivoiman rakentaminen että tervan ja tukin uitto. Ensin jokea perattiin tervakuljetuksia varten 1800-luvulla, sitten rakennettiin möljiä tukinuiton tarpeisiin, ja lopulta yhteys Sotkamon reittiä Oulujärveen ja merelle katkaistiin monella vesivoimapadolla.

Lyhyt, vain viiden kilometrin mittainen Pajakkajoki jäi kuitenkin patoamattomana järviketjun keskelle, aivan Kuhmon keskustan tuntumaan. Ylä- ja alapuolisten järvien ansiosta siinä elää luonnonvarainen, ilmeisesti alkuperäinen järvitaimenkanta.

”Tämä on siitä vähän erikoinen kohde, että sille ei ole koskaan tehty uittokunnostuksia”, kertoo joen parannustyöstä vastaava projektipäällikkö Simo Yli-Lonttinen.

Yli-Lonttisen mukaan valtion harkinnanvaraista vesistökunnostusrahaa ei kaikesta huolimatta herunut, vaan Kuhmon kaupunki tarttui Pajakkajoen parantamiseen itse. Kaupungin rahoittamana töiden on tarkoitus alkaa toden teolla tänä syksynä. Pajakkajoesta halutaan tehdä virta, jossa taimen lisääntyy entistä paremmin luontaisesti.