Öljy-yhtiö Shell kertoi tänään lopettavansa arktisen öljynporauksen ”nyt näkyvissä olevan tulevaisuuden ajaksi”. Yhtiö viittasi tiedotteessaan poliittiseen epävarmuuteen ja arktisella alueella tapahtuneen öljynporauksen heikkoon tuottoon.

Shellin ilmoitus sai Greenpeace Suomen esittämään heti tuoreeltaan, että arktisen öljyn kupla on puhkeamassa.

Voisiko näin olla, tutkija Paavo Suni Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta?

”Siinä mielessä kyllä, että nämä niin sanotut epäkonventionaaliset tuotantotavat ovat olleet kokeiluluontoisia hankeita, joita on perustettu silloin, kun öljyn hinta oli korkea ja Kiinan kysynnän kasvu hyvin vahvaa. Nyt näyttää siltä, että öljyn hinta voi jäädä alas pitkäksikin aikaa, mikä on tehnyt niistä taloudellisesti kannattamattomia. Öljyn poraaminen sieltä [arktiselta alueelta] on kallista”, Suni vastaa.

Suni huomauttaa, ettei tunne tarkemmin Shellin antaman ilmoituksen taustoja. Hän sanoo kuitenkin olleensa jo pitkään sitä mieltä, että monet niin sanotut epäkonventionaaliset hankkeet osoittautuvat pitkällä aikavälillä kannattavuudeltaan heikoiksi. Epäkonventionaalisiin tuotantotapoihin kuuluu arktisen öljynporauksen lisäksi muun muassa liuskeöljyn tuotanto, joka yleistyi Yhdysvalloissa nopeasti 2000–2014, ennen öljyn hinnan romahdusta.

Sunin mukaan sijoittaja saa rahoilleen nyt paremman tuoton keskittymällä yksikkökustannukseltaan edullisempiin energiahankkeisiin. Arktinen öljynporaus ei näillä öljyn hinnoilla tuota yhtä paljon kuin kuluttaa.

Alhaisesta öljyn hinnasta on siis hyötyä ympäristölle. Vaikutus ei ole kuitenkaan yksisuuntainen, sillä uusiutuvat energiamuodot ovat sitä kilpailukykyisempiä mitä korkeammaksi fossiilisten polttoaineiden hinta nousee.