Ilves kitui 12 tuntia laittomassa pyyntiraudassa. Hovioikeus piti tekotapaa erityisen raakana ja julmana.

Hyrynsalmella asuvan poromiehen törkeä metsästysrikostuomio pysyi Rovaniemen hovioikeudessa. Päätös annettiin 26.10.2015. Poromiehelle oli myönnetty poikkeuslupa ilveksen metsästykseen. Laillisen metsästyksen ohella poromies salametsästi myös laittomilla pyyntiraudoilla,  joihin oli hitsattu rautanauloja. Rautanaulapiikit ruhjovat eläimen raajaa ja lävistävät kudoksia. Rautanaulojen lisäksi poromies oli asentanut pyyntirautoihin eläimen liikkumista vaikeuttamaan puisen haittakapulan. Poromies oli myös asettanut ravintohoukuttimeksi pihapiiriinsä välittömään läheisyyteen poron raadon, jonka ympärille oli sijoitettu kolmet raudat peitettyinä poron karvoilla.

Ilves oli pahoin vahingoittunut. Poliisin illalla alkanut jäljitys jouduttiin olosuhteiden vuoksi keskeyttämään ja jatkamaan uudestaan aamulla. Ilves oli arviolta vähintään 12 tuntia poromiehen rakentamassa raudassa kunnes se poliisin toimesta lopetettiin.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimustodistuksessa ilmenee, että raudat ovat aiheuttaneet ilvekselle voimakasta kipua ja stressiä. Raajan lävistävä vamma on ollut aivan kipuherkän luukalvon vieressä. Myös puristus, ruhjeet ja syvät, repaleiset haavat ovat kivuliaita. Tutkimustodistuksessa todetaan vielä, että raajaan takertunut esine estää normaalia liikkumista, aiheuttaa pelkoa ja voimakasta stressiä.

Vanhempi konstaapeli Aki Härkönen Oulun poliisilaitoksen Suomussalmen poliisiasemalta myöntää, että poronhoitoalueella ilmenee myös vahvasti kielteistä asennetta suurpetoja kohtaan. Ei voi yleistää, mutta laillisessa metsästyksessä saatetaan myös hakea saalista keinoja kaihtamatta Härkönen toteaa, ja lisää että näytön saaminen metsästysrikoksissa on usein vaikeaa, koska tekijän lähipiiristä ei lähdetä helposti todistamaan. Hyrynsalmen ilveksen rautapyynnistä Härkönen sanoo, että ”ylimääräisen kärsimyksen aiheuttaminen pistää miettimään mitä kaikkea ollaan valmiita tekemään.”

Poromiehen saama tuomio Hyrynsalmen törkeästä metsästysrikoksesta oli kuusi kuukautta ehdollista vankeutta ja 360 euroa sakkoa. Metsästyskortin menetys ja neljän vuoden metsästyskielto. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan valtiolle 1100 euroa korvausta ilveksen arvosta. Kainuulainen poromies on tuomittu kymmenen viime vuoden aikana useista metsästysrikoksista kuten kahden suden ajattamisesta moottorikelkalla sekä samaa tapaa käyttäen emokarhun ja kahden pennun ajattamisesta ja ilveksen salametsästyksestä.

Voidaankin kysyä, onko salametsästys taparikollisuutta ja ovatko annetut tuomiot liian lieviä rikosten törkeyteen ja uusimistiheyteen nähden? Mikä olisi toimiva ratkaisu ehkäisemään poronhoitoalueen salametsästystä?

Hyrynsalmen ilveksen laiton rautapyynti osoittaa, että salametsästysrikokset ovat käytännössä julmia.

Eläin ei kuole heti vaan jää kitumaan. Se raahautuu vaikeasti vammautuneena raudoissa tai kärsii tuskallisen kuoleman syötyään myrkkysyötin.

Moottorikelkalla ajatettaessa eläin stressaantuu ja tulee lopulta joko yliajetuksi tai muuten tapetuksi. Mikäli eläin pääsee pakoon se kärsii ampumisessa tuotetuista haavoista ja koteloituneista hauleista sekä salametsästyksessä aiheutetuista muista vammoista jotka tuottavat kipua ja kärsimystä sekä pahimmillaan estävät eläimen saalistuksen josta seuraa hidas ja tuskallinen nälkäkuolema.

Olisiko poronhoitolaki aiheellista avata ja päivittää? Tulisiko poronhoitoalueen etelärajaa nostaa ja poromäärät suhteuttaa vastaamaan talvilaidunten kantokykyä? Olisiko reviiripohjainen korvausjärjestelmä parempi kuin nykyinen petokorvausjärjestelmä? Voidaanko petovahinkojen todennusta parantaa ja ehkäistä mahdolliset väärinkäytökset?

Kuva: Poliisi

Komisario Juha Niemelä koordinoi metsästyksen valvontaa Oulun poliisilaitoksen alueella. Hän ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta myöntää salametsästyksen ongelmallisuuden koko maassa, myös poronhoitoalueella. ”Metsästysrikoksista tulee pintaan vain murto-osa, jota kuvaa osuvasti sanonta – mikä metsässä tapahtuu, se metsään jää”, sanoo Juha Niemelä.

Reviiripohjaista korvausjärjestelmää Niemelä pitää kokeilukelpoisena vaihtoehtona poronhoitoalueella. Petopelkoisille komisarion ”paras pedontorjuntakeino on ottaa kallis kamera kaulaan ja mennä metsään.” Tämän voi helposti moni luontokuvausta harrastava allekirjoittaa. Onneksi meillä on piilokojuja joista tarkkailemalla on mahdollisuus nähdä ja kuvata maamme suurpetoja.

WildLeaks on luontorikosten ilmiantosivusto https://wildleaks.org/?lang=fi jonka kautta ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä ja suomeksi.

Teksti Ulla Räsänen