Ensimmäiset siitepölyt pöllähtävät meille lepästä sekä pähkinäpensaasta ja ne ovat kaukokulkeumia useimmiten Keski-Euroopasta. Siitepölyhiukkaset ovat varsinaisia maailmanmatkaajia, sillä ne saattavat kulkea jopa tuhansia kilometrejä ilmavirtojen mukana.

”Pähkinäpensaan ja lepän kukinnan käynnistyminen ja eteneminen riippuu pitkälti lämpötiloista. Suomeen mahdollisesti saapuvat kulkeumat ovat tyypillisimmin peräisin Itämeren alueelta: Ruotsista, Saksasta, Puolasta tai Baltiasta. Tällä viikolla ilmat ovat lämmenneet ja tuulet puhaltavat Ruotsin suunnalta, joten erittäin vähäisiä määriä lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä on jo kulkeutunut Suomeenkin”, sanoo projektitutkija Jukka Reiniharju Turun yliopiston Aerobiologian yksiköstä.

Lepän ja pähkinäpensaan kukinta ei ole vielä alkanut Suomessa. Paikallinen kukinta alkaa tavallisesti maaliskuun aikana.

Seuraa siitepölytilanteen kehittymistä Norkko.fi-sivustolta.

Lue lisää siitepölyhiukkasten ihmeellisestä maailmasta artikkelista Siitepölyn ydin.