Myyräekinokokki saa pelon viriämään joka vuosi marjojen ja sienten poiminta-aikaan. Voiko metsän antimia syödä turvallisesti? Entä jos minä tai joku perheenjäseneni saa hengenvaarallisen myyräekinokokin. Uhkaako loinen suomalaisia, Eviran tutkimusprofessori Antti Oksanen?
Suomessa ei ole vielä todettu loista, ja pääisännäksi sopivia pienpetoja kuten kettuja ja supikoiria tutkitaan Evirassa vuosittain satoja ja väli-isäntiä Metlassa tuhansittain. Tartuntaa kuitenkin esiintyy lähialueilla; Virossa yleisenä ja Ruotsissa harvinaisena, eikä sen leviäminen Suomeen villien pienpetojen välityksellä olisi yllättävää.

Mikä myyräekinokokki on?
Se on 2–5-millinen ekinokokkisuvun heisimato, Echinococcus multilocularis. Ekinokokki on siis todella pieni verrattuna vaikkapa ihmisen lapamatoon, joka voi olla parikymmentä metriä pitkä.

Miten voimme välttyä tartunnalta?
Loisen tarttuvuus ihmiseen on ilmeisesti hyvin alhainen. Ehkä noin yksi sadasta altistuneesta (munia nielleestä) ihmisestä sairastuu. Saksalaisen tutkimuksen mukaan riskiä lisää pieneläimiä tappavan koiran omistaminen. Jyrsijöitä pyytävä koira on lääkittävä säännöllisesti loiseen tehoavalla matolääkkeellä. Luotettavaa näyttöä myyräekinokokin tarttumisesta ihmiseen marjojen välityksellä ei ole. Kannattaa kuitenkin muistaa, että marjojen keittäminen tappaa kaikki mahdolliset loiset, bakteerit ja virukset.

Voiko ulkomaisista pakastemarjoista sairastua?
Näyttöä ei ole, että joku olisi saanut tartunnan marjoja syömällä. Tartunnan itämisaika voi ihmisellä olla kuitenkin hyvinkin pitkä, jopa 5–15 vuotta. Tartunnanlähteiden selvittäminen on vaikeaa. Loisen munat kestävät tavallisen pakastamisen, minkä vuoksi pakastemarjat eivät ole sen turvallisempia tai vaarallisempia kuin tuoreetkaan.

Millainen ekinokokkiloisen elämänkierto on?
Aikuinen loinen elää pääisännän kuten ketun, supikoiran tai koiran suolessa haittaamatta tätä juuri. Pääisännän ulosteisiin erittyy ekinokokin munia, jotka nieltyinä tartuttavat väli-isännän (myyrän) ja alkavat elää maksassa kasvainmaisena toukkarakkulastona. Joskus harvoin väli-isännäksi joutuu loiselle hyödytön ihminen. Vajaat viisikymmentä vuotta sitten sairastuneista yli 90 prosenttia kuoli. Lääkehoito on kehittynyt. Nyt tartunta ei hoidettuna enää juurikaan lyhennä ihmisen ikää eikä vähennä elämän laatua.